Avainsana: tulkinta

  • Pyrstötähti – Osa 3

    Pyrstötähti – Osa 3

    Näytän tässä juttusarjan kolmannessa osassa, miten tulkinta ja kääntäminen kohtaavat. Katsotaan ensin valmis esimerkki ja sen jälkeen miten siihen päästiin.

    Tässä artikkelissa käsitellään laulutekstin kääntämistä. Alkuperäinen sanoitus kuuluu tekijöilleen. Ryūsein sanoittajat ovat Eir Aoi ja Kouhei Tsunami. Suomenkieliset käännökset ovat kirjoittajan.


    Aloitin kääntämisen kertosäkeestä, sillä se oli kappaleen helpoin ja laulettavin osa. Siinä on selkeä melodia ja pitkiä vokaaleja. Lisäksi auttoi vielä se, että osasin melodian ja fraseerauksen niin hyvin, että pystyin heti kokeilemaan, miten uusi sana tai rivi sopii suuhun.

    Kaiken edellisen jälkeen alkaa kääntämisen käsityö: sanoja ja ajatuksia aletaan kokeilla, sovitella ja maistella kohdekieleen, melodiaan ja rytmiin. Yhtä säettä voi työstää kokonaisen päivän, kunnes siihen on tyytyväinen (tai kunnes on pakko luovuttaa). Opin tyytymään kohtalaiseen ratkaisuun ja palaamaan siihen myöhemmin. Parempi vaihtoehto löytyi usein nopeasti, kun tekstiin palasi seuraavana päivänä tuorein silmin. Ratkaisu oli usein myös typerän ilmeinen. Paras neuvo: ”Sano asia yksinkertaisemmin”.

    Yhden rivin esimerkki

    Tässä yksi rivi laulutekstiä, jotta näet, miten sanoja on valittu vastaamaan alkuperäisen tekstin merkityksiä, mutta samalla sopimaan myös mora-rytmiin.

    Kuuntele aluksi kappaletta, jotta melodia alkaa soida päässäsi. Tässä on linkki musiikkivideon kohtaan (1:05) juuri ennen viimeisen kertosäkeen alkua. Esimerkiksi valitsemani tekstikohta on kertosäkeen ensimmäinen rivi, joka alkaa sanalla itsuka.

    Romaji: Itsuka ryūsei ga yozora kakenuke
    Morakartta: daa-daa-DAA daa-daa DAA da-daa-da da-DAA-da-daa
    Kirjaimellinen: Jonain päivänä / joskus tähdenlento kiitää / halkoo yötaivaan
    Laulettava: kunnes PYRStötähdet LENtää | yöTAIvaalla

    Sanastoon on merkitty painotetut kohdat isoilla kirjaimilla

    ItsuKA (いつか) = Jonain päivänä, joskus, vielä jonakin hetkenä
    ryūsei (流星) = meteori / tähdenlento
    GA (が) = subjektipartikkeli (osoittaa, että tähdenlento on se, joka tekee jotain)
    yozora (夜空) = yötaivas (yo = yö, sora/zora = taivas)
    kaKEnuke (/ 駆け抜け ) = kiitää läpi, juosta / pyyhältää halki

    Lisämateriaalia niille, joita tällainen kiinnostaa. Tein systeemin, jolla voi tuottaa sanastoja. Tässä koko kappaleen sanasto suomeksi selitettyinä ja siinä järjestyksessä, kun ne tekstissä esiintyvät: Ryūsei-sanasto (pdf)


    Käsityöpaja

    Edellisestä esimerkistä voi saada kuvan, että sanat vain pudotellaan paikalleen. Ei todellakaan. Otetaan sama tekstikohta uudelleen, sillä olet jo tuttu sen kanssa. Haluan näyttää käsityötä vaihe vaiheelta ja tehdä näkyväksi siihen liittyvää ajattelua.

    1. Sanavälejä ei tarvitse tuijottaa. Japaninkielisessä laulussa sanat soljuvat tasaisena virtana, joten voit sijoittaa kääntämäsi sanat välittämättä alkuperäisistä sanaväleistä. Tällöin et myöskään ole sidottu lähdekielen sanojen tavumääriin.

    Ei käännetä laulun sanoja, vaan laulutekstiä rivi kerrallaan.

    2. Kohotahdissa melodia alkaa jo edellisen tahdin lopusta. Tässä kappaleessa se on kahden nuotin mittainen, eli musiikin ensimmäinen isku tulee vasta kolmannen nuotin kohdalla. Sävelkulku on nouseva, bändi liittyy mukaan ja koko kappale lähtee lentoon. Eir painottaa kolmatta nuottia. Kirjoitettuna itsuka on kolme lyhyttä moraa (da-da-da), mutta Eir fraseeraa ne pitkiksi nuoteiksi (daa-daa-daa).

    Kertosäe 1: fraseeraus ii-tsuu-KAA (1:05)

    Toisessa kertosäkeessä ei pidätellä enää yhtään. Musiikki iskee jokaiselle kolmelle nuotille ja Eir painottaa jokaista niistä. Nyt on täysi voima päällä.

    Kertosäe 2: fraseeraus II-TSUU-KAA (3:20)

    Rivin tärkeintä sanaa ei laiteta kahdelle ensimmäiselle nuotille, kun niitä ei ensimmäisessä kertosäkeessä painoteta. Siinä on kahden pitkän tavun kokoinen kolo (daa-daa). Sanalistan käännöksistä vielä sulkeutuu lyhyenä ja kuulostaisi venytettynä oudolta (vie-lää) Muut vaihtoehdot ovat aivan liian pitkiä. Vedetään hihasta kunnes. Se mahtuu täydellisesti (daa-daa) koloon ja siinä on samaa toiveikasta sävyä kuin fraaseissa ”kerran viel” ja ”kunnes jälleen tapaamme”.

    Kertosäe 1: kunnes DAA daa-daa DAA da-daa-da da-DAA-da-daa

    Kertosäe 2: KUNNES DAA daa-daa DAA da-daa-da da-DAA-da-daa

    3. Ankkuri on rivin tärkein sana eli se, mistä tekstissä puhutaan. Muut sanat ovat vain kehystämässä sitä. Tässä se on ilmeinen, eli ryūsei. Mikä vastine sille sopisi parhaiten? Meillä on meteori ja tähdenlento. Tämä on korkean energian anison-oppari, joten voimaa pitää olla. Suomen kielessä painotetaan ensimmäistä tavua, joten sanan alussa olisi hyvä olla kova konsonantti. M äännetään suu kiinni ja on myös vähän pehmeä. Meteori saa nyt mennä.

    tähdenlento (daa-daa-daa-da)
    Testiversio: kunnes TÄH den-len TO da-daa-da da-DAA-da-daa

    Tähdenlento-sanaa voi taivuttaa pidemmäksi tähdenlennon (DAA-daa-daa-DAA) jolloin se sopii prosodiaan hyvin ja kuulostaa kauniilta laulettuna. Mutta kuusi pitkää tavua alkaa kuulostaa jo vähän laahaavalta ja (kun-nes täh-den-len-non) ja korva kaipaisi vaihtelua tavurytmiin.

    4. Kompromissit alkavat nyt houkuttaa. Etsitään vielä jotain muuta ja vähän terävämpää nelitavuista sanaa. Miten olisi:

    pyrstötähti (daa-da-daa-da)
    Testiversio: kunnes PYRS tö-täh TI da-daa-da da-DAA-da-daa

    Sana on aggressiivisempi ja tavukestoissa on hyvää vaihtelua. Lisäksi p-äänne on ns. paukkuäänne eli voimakas ilman painotustakin. Tässä kohdassa asiantuntijat nostavat esiin, että tähdenlento ja pyrstötähti ovat ihan eri asioita. Tiedän! Mutta nyt ei tehdä tähtitiedettä, vaan kysytään kummassa on enemmän energiaa ja kumpi sopii siksi paremmin GGO-maailmaan.

    Testiversio: kunnes PYRStötähDET da-daa-da da-DAA-da-daa

    5. yötaivas (da-daa-daa) on kolmen tavun kompakti yhdyssana, mutta sana joudutaan todennäköisesti taivuttamaan, mikä kasvattaaa tavumäärä. Edullisin vaihtoehto olisi yötaivaan. Rivin lopussa olisi houkuttelevasti kolmen tavun kokoinen kolo, minkä alussa on painotettu tavu.

    Testiversio: kunnes PYR stö-täh DET da-daa-da da-YÖ-tai-vaan

    Tavujako on kelvollinen, mutta luonnollisempi painotus olisi yöTAIvaan, joten kokeillaan yhtä tavua pidempää taivutusmuotoa.

    Testiversio: kunnes PYR stö-täh DET da-daa-da yö-TAI-vas-ta
    Testiversio: kunnes PYR stö-täh DET da-daa-da yö-TAI-vaal-la

    Tiedämme, että kertosäkeessä rivien viimeisiä tavuja venytetään, joten jatkoon menee yötaivaalla.

    6. Viimeinen sana kakenuke (lentää, juosta läpi, pyyhältää) pitää saada mahtumaan jäljelle jääneeseen koloon, jossa on kolmen nuotin nopea tavusarja (da-daa-da). Lentää on liian lyhyt, pyyhältää ja pyyhkäisee liian pitkätavuisia ja taivaan läpi juoksevat tähdet ovat suomeksi outo mielikuva. Mutta tähdet on jo monikossa, joten pidennetään myös verbi!

    Testiversio: kunnes PYR stö-täh DET le-ntä-vät yö-TAI-vaal-la

    Tiukkaa tekee. Kun sanat puristuvat yhteen, syntyy hassulta kuulostava ”vätyö”. Lisäksi joku takuulla kuulee sen radiosta väärin ”lentävä työ taivaalla”. Niin ei saa käydä! Hauska mielikuva ohjaa kuitenkin ratkaisuun. Kun sanat puristuvat liikaa yhteen, tehdään siihen yhden moran mittainen mikrotauko.

    valmisversio: kunnes pyrstötähdet lentää, yötaivaalla
    varaversio: kunnes tähdenlennot valaisee yön taivasta

    Siinä. Laulettava suomenkielinen rivi. Vielä varaversiokin mukana. Laita kappale soimaan ja laula mukana. Kumpi noista sopii suuhusi paremmin? Lopuksi pieni pyyntö: Jos sinulla on parempi ratkaisu ”lentää yötaivaalla” -kohtaan, laita viesti. Heti.


    Sarjan seuraavassa, eli neljännessä osassa katsotaan Ryūsein tekstin vaikeinta kohtaa, mikä minulle oli prechorus. Sen lisäksi päästään haistelemaan oraakkelien luita muinaisesta Kiinasta.

  • Pyrstötähti – Osa 1

    Pyrstötähti – Osa 1

    Tästä alkaa Tulkinnasta-sarjan sisälle piiloutunut toinen juttusarja! Tämä näyttää kasvavan pidemmäksi tarinaksi siitä, millaista on kääntää kokonainen lauluteksti ja mitä kaikkea kääntäjä oikeastaan tekee. Puhutaan konteksteista, tarinoista sekä tulkinnan ja kääntämisen suhteesta.


    Uusia kohtaamisia

    Löysin japanilaisen musiikin vuoden 2019 paikkeilla. Etenkin anime-sarjojen tunnusmusiikki (anison) vei mukanaan. Se tuntui niin erilaiselta mihin olin tottunut. Ei aggressiota eikä melankoliaa. Oli kuin olisin löytänyt puhtaan energian lähteen. Rytmi on välillä hengästyttävää, soittajat huipputaitavia, sointukierrot virkistävän erilaisia ja kertosäkeet lähtevät lentoon. Tällaisen rinnalla kotoinen mollivoittoinen pop/rock/iskelmä ei enää anna energiaa, vaan tuntuu syövän sitä.

    Ensimmäinen kuulemani iso animehitti oli Hiroyuki Sawanon ja mizukin esittämä aLIEz. Se on Aldnoah.Zero -sarjan lopputunnari vuodelta 2014. Tässä on linkki, jos haluat kokeilla sitä:

    YouTube: aLIEz from SawanoHiroyuki[nZk] Studio Live

    Kuuntelin tuota päivittäin, joten eipä ihme, että algoritmi tuumasi:

    ”Jaaha. No laitetaan tuosta Ollille LiSA, ReoNa, ASCA ja Eir Aoi”.

    Putosin aina vain syvemmälle kaninkoloon. Vaikka en ymmärtänyt tekstejä, musiikki antoi energiaa ja kannusti eteenpäin. Ennen pitkää vastaan tuli kappale ja esittäjä, joihin ihastuin täysin.

    Kappale on nimeltään Ryūsei (流星, Pyrstötähti) ja se on Sword Art Online Alternative: Gun Gale Online -animesarjan ykköskauden alkutunnari vuodelta 2018. Se on hyvin melodinen, tunteellinen ja energinen.

    Kappaleen esittää Eir Aoi – aivan upea laulaja jolla on voimakas ja tunnistettava ääni. Hän ei ole mikään teinitähti, eikä pehmennä ääntään liikaa. Hän kuulostaa aikuiselta, joka kertoo asioista tosissaan. Kannattaa kuunnella tästä itse:

    YouTube: 藍井エイル「流星」Music Video

    Kun olin kuunnellut sitä kuukauden, osasin jo laulaa kertosäkeen mukana. Siitä sain idean: halusin tehdä siitä oikeasti laulettavan suomenkielisen version. Löysin netistä englanninkielisen käännöksen, jossa oli myös synkkiä sävyjä ja verhottuja viittauksia.

    Tässä on yksi kääntämien ongelma: Käännänkö pehmeän vihjeen, vai tulkitsenko sen merkityksen ja sanon sen suoraan? Tällöin pitää ensin itse ymmärtää sanojen takana olevat ajatukset. Ongelma on valtava. Jos kääntää kirjaimellisen merkityksen, voi menettää kielen merkityskerroksia. Jos kääntää tekstin sisältämät ajatukset, ne ovat sinun tulkintojasi. Samalla riistät kuulijalta tilaisuuden oivaltaa niitä itse.

    Ongelmaa ei ole, jos vain ottaa alkuperäisen laulutekstin otsikon, hahmot, asiat ja tapahtumat, mutta rakentaa niistä uudet ajatukset ja sovittaa ne kohdekieleen ja sävellykseen. Tällainen kääntäminen on nopeaa ja likaista, mutta lopputulos voi olla aivan kaamea. Tällä menetelmällä esimerkiksi Bruce Springsteenin klassikko The River on tarina uimassa käymisestä. Eikä ole! Sehän kertoo siitä, miten nuoruuden haaveet kuolevat ja miten hyvätkin muistot muuttuvat ahdistaviksi. Tai minä ainakin ymmärrän sen niin..


    Monet kontekstit

    Kääntäminen vaikuttaa täysin mahdottomalta, mikäli haluaa välittää sekä kielen merkitykset että tekstintekijän ajatukset. Onneksi tulkintaan saa apua tekstikohdan ulkopuolelta. Tasoja on monia:

    1. Sana: Kun kysyt kielenopettajalta, mitä jokin sana tarkoittaa, hän kysyy”missä lauseessa?” tai”missä asiayhteydessä?” Huomaatko? Jos on juuri puhuttu pyrstötähdistä ja yötaivaasta ja seuraavalla rivillä pitäisi valita sopiva käännös sanalle ”hi” (日) sille löytyy useita vaihtoehtoja. Listaan tähän sanakirjamerkityksiä ja miten niitä voisi tässä kappaleessa tulkita.

    1. aurinko: yötaivaan jälkeen aurinko valaisee
    2. valo: pimeän yön vastakohta
      (”valo valaisee” tuntuu kuitenkin tarpeettomalta toistolta)
    3. päivä: yön vastakohta (päivä valaisee on täysin ymmärrettävä)
    4. aika: suuri tulkintaloikka (yötaivas merkitsee pimeää aikaa. Kun aikaa kuluu, maailma valaistuu lopulta)

    Merkityksen valitsemisen idea on pitää sanan merkitys samassa kontekstissa kuin sen ympärillä oleva teksti. Entä jos kyseessä onkin metafora? Jospa valo onkin toivon vertauskuva? Fraasin voi helposti tulkita metaforaksi. Sitä on hyvä ehkä varoa, jos teksti ei ole muualla kovin runollista tai vertauskuvallista (katso Osa 3: Tähden paikka taivaalla).

    2. Fraasi: laulusanoituksen rivi tai ajatus on osa laulun kokonaisuutta. Jos laulu kertoo tarinan, fraasin voi tulkita sen kautta, mikä tarinan koko kaari on ja mitä siinä tässä kohdassa tapahtuu.

    3. Pääteos: Kun kappale on osa animesarjan maailmaa, laulutekstiä voi tulkita sarjan tapahtumien, teemojen ja hahmojen kautta. Esimerkiksi laulun kertojanhahmon voimaantuminen heijastaa sarjan päähenkilön tarinan kaarta.

    4. Sisarteos: Peli saa sarjan päähenkilön LLENNin voimaantumaan, eikä ihme, että hän pakenee oikeasta elämästään pelin maailmaan. Kakkoskauden tunnarissa lauletaan juuri siitä:”Run away, away, away into the game”. Voit kuunnella kappaleen tästä, jos tarvitset juuri nyt oikeaa energiapommia.

    YouTube: ReoNa「GG」 – Music Video –

    5. Kulttuuri: Animesarja sijoittuu online-pelin maailmaan. Siellä on omanlaista kilpailua, strategiaa, yhteistoimintaa ja ystävyyssuhteita. Voit luoda itsellesi pelihahmon ja olla sen kautta millainen ikinä haluat. Päähenkilö LLENN on oikeassa elämässä mielestään liian pitkä, joten hän on pelissä pieni ja vikkelä. Hän on taitava, hallitsee kehonsa, saa kunnioitusta ja ystäviä.


    Artistin tarina

    Kuudes konteksti on lauluntekijä itse. Tämän laulun on kirjoittanut sen esittäjä Eir Aoi yhdessä luottosäveltäjänsä Kouhei Tsunamin kanssa. Jos tietää tämän, alkaa heti ajatella, kuinka paljon tekstissä on tekijää itseään. Siitä voi saada lisävihjeitä esimerkiksi artistin haastatteluista, somepostauksista ja elämänkerroista. Tässä hänen omat sanansa comeback-konsertista kappaleen esittelypuheesta vuodelta 2018:

    ”Elämässäni on ollut aikoja, jolloin olen tuntenut olevani täysin hukassa, epävarma mitä tulevaisuus tuo.. Ja silti, tässä minä olen – seison Budokanissa taas kerran, koska niin monet ihmiset ovat tukeneet minua. Teidän äänenne, teidän kirjeenne, teidän läsnäolonne – ne tavoittivat minut. Silloinkin kun olin ylikuormittunut, silloinkin kun halusin luovuttaa.. muistin teidän antamanne tuen. Ja ajattelin ”Jos voin laulaa vielä yhden kerran, haluan antaa jotakin joka loistaa kuin valo pimeydessä.” Tämä seuraava laulu on täynnä sitä toivetta – sitä toivoa. Olkaa hyvä ja kuulkaa se. Ryūsei.”

    Edellinen MC on syvästi liikuttava. Artisti kertoo siinä kirjoittaneensa tekstiin omia pelkojaan ja toiveitaan. Konserttiyleisölle pidetystä puheesta välittyy myös hyvin, miten tärkeä tämä laulu hänelle on. Kaikki kappaleen ajatukset eivät ole häntä itseään, mutta osa niistä voi sopia sekä sarjan tarinaan että tekstintekijälle henkilökohtaisesti. Ovi siihen on selvästi raollaan.

    Ei myöskään ole vaikea kuvitella, että laulun hahmo on artistille kuin pelimaailman avatar. Hän voi olla sen avulla joku muu kuin oma itsensä. Hän voi olla yhtä aikaa haavoittuvasti esillä, mutta olla samalla suojassa laulun hahmon takana. (katso Osa 1 ”Oma tulkinta”)

    Artistin urasta lyhyesti: Eir Aoi oli yksi 2010-luvun isoja artisteja. Hän debytoi vuonna 2011, levytti ja keikkaili paljon, mutta joutui jäämään pitkälle tauolle heikon terveytensä vuoksi 2016. Hän palasi estradeille juuri edellä mainitussa Budokan-konsertissa vuonna 2018. Se oli hänelle suuri ja emotionaalinen hetki.

    Eir Aoin ura ei jatkunut paluun jälkeen hyvin. Hän kamppaili terveysongelmansa kanssa ja useiden taukojen jälkeen levy-yhtiö, kustantaja ja manageri purkivat hänen sopimuksensa vuonna 2023. Suuri helpotus hänen faneilleen on, että hän on palannut parin vuoden jälkeen. Eir julkaisi juuri uuden EP:n ja ja hän konsertoi vain sen verran, kuin hänen terveytensä sallii.


    Juttusarjan toisessa osassa mietitään tulkitsijan roolia, opitaan laulujen rakenteista ja rakastutaan lentoon lähtevään kertosäkeeseen. Jatkuu hetken kuluttua!

  • Tulkinnasta – Osa 3

    Tulkinnasta – Osa 3

    Tässä juttusarjan kolmannessa osassa päästään viimein oikeisiin töihin. Otetaan vain yksi aihe, jotta voidaan mennä siihen syvemmälle. Valitsin tulkittavaksi laulutekstin, joka ei varmasti ole monelle ennalta tuttu. Sellaista katsoo tuorein silmin. Tarina on vähän sirpaleinen, teksti ajatusääntä ja ajatusten välissä on paljon tilaa. Kieli on runollista ja niin sileää, että asiat menevät helposti ohi. Tällainen teksti vaatii, että sitä pysähtyy vähän miettimään.

    Tämä on indonesialaisen mammuttibändi NOAH:in suurin hitti ”Bintang di Surga” (Tähti taivaalla). Sen on kirjoittanut Nazril Irham eli yhtyeen laulaja Ariel. Kappale on vuodelta 2004 ja on julkaistu uudelleen 2022.

    Sisältövaroitus: tässä jutussa käsitellään isoja aiheita – rakkautta ja kuolemaa. Lisäksi kappaleen musiikkivideo sisältää väkivaltaisia kohtauksia. Jos nämä ovat sinulle kipeitä aiheita, tämä juttu kannattaa ehkä jättää väliin.

    Alla on linkit kahteen eri versioon. Katso kumman haluat ja laita englanninkielinen tekstitys päälle, jotta ymmärrät tarinan. Jutun loppupuolen synopsiksesta pääset kärryille videon tapahtumista ilman sen katsomistakin.

    • Audioversio nostaa tunnelatausta mm. jousisoittimilla ja voit tässä keskittyä pelkkiin sanoihin. YouTube: PeterPan: Bintang Di Surga (Official Audio) 2019
    • Musiikkivideo on pieni draamaelokuva, joka vahvistaa tunnelatausta ja antaa myös pari lisävihjettä tulkintaan. YouTube: NOAH: Bintang Di surga (Official Music Video) 2022

    Tähden paikka taivaalla

    Kokosin tähän alkuun esimerkkejä eri aikakausilta ja eri puolilta maailmaa: mitä tähdet ovat, mitä ne tekevät ja miten niitä käytetään teksteissä. (Sivuhuomautus: oudoin soittolistani ikinä).

    • Louis Armstrong: When You Wish Upon a Star → tähdelle voi esittää toiveita
    • Reijo Taipale: Tähdet meren yllä → onnen tähti johtaa kulkijaa rakkaan luo
    • Tapio Rautavaara: Kulkurin iltatähti → tähti antaa valoa yksinäiselle maailmaan lähteneelle
    • Rauli Somerjoki: Tähdet, tähdet → kertoja kaipaa tähtien luo ikuisuusiin, ajan taa
    • Nightwish: Shoemaker → ihminen on vaeltaja, jonka alkukoti on tähdissä
    • Chisu: Tähdet → näkee yhteyksiä tähden ja ihmisten välillä
    • Eir Aoi: Ryūsei → pyrstötähden odotus tuo voimaa mielen pimeimpiin hetkiin
    • Babymetal: Starlight → tähden valo on muisto poismenneestä läheisestä
    • Jimi Hendrix: Star Spangled Banner → patriotismin symbolista tehdään kannanotto vastustamaan Vietnamin sotaa
    • Petri Laaksonen: Täällä Pohjantähden alla → suomalainen identiteetti liittyy tietyn tähden alla elämiseen

    Edellisten lisäksi voisi nostaa esiin muutamia etenkin amerikkalaiseen tähti-ikonografiaan liittyviä merkityksiä:

    • Tähtikulttuuri: elokuvan ja musiikkibisneksen tähdet
    • Voittaminen: paremmuus, menestys, suosio ja raha
    • Pako: öinen maantie, erämaa, aavikko ja eristäytyminen

    Bintang Di Surgan tähti yhdistää edellä lueteltuja rooleja. Ikuisuus ja kuolema ovat vahvasti esillä, mutta niiden lisäksi myös huolenpito ja jopa rakkaus. Mittakaava on huikea: kuinka vähää hän pyytää ja kuinka kauas hän kurottaa saamaan edes jotain. Kertoja kääntyy tähden puoleen ja esittää sille toiveita.

    Uskollinen rakkaus (kasih yang setia) voi tässä olla sitä, että tähti pysyy vaikka kertojan rakastettu onkin hänet jättänyt.

    Oikeaa valoa (cahaya nyata) on myös kiinnostava ilmaus. Jos sitä ajattelee todellinen-mielessä, se avautuu rakkautena, jota ei ole kuviteltu. Jos taas aito-mielessä, se voisi olla rakkautta, jota ei teeskennellä eikä anneta omaa etua tavoitellen. Molemmat tulkinnat toimivat. Tähtien valo ei ole kuviteltua, eikä tähti vaadi sinulta mitään.


    Mitä tarinaa pyydetään

    Ehkä kryptisin fraasi on tähdille osoitettu pyyntö antaa tarina (berikan cerita). Siitä avautuu polkuja erilaisille tulkinnoille. Mitä sinulla tuli mieleen kuunnellessasi? Oliko se jokin seuraavista?

    • tarina kerrottavaksi
    • selitys siitä, mitä meille tapahtui
    • toinen tarina kuin tämä, missä nyt elän
    • jotain mikä kertoo minulle elämäni merkityksen

    Jostain syystä nämä eivät tunnu tyydyttäviltä. Täytyy katsoa sanakirjasta:

    cerita (subst.) 1. kertomus, tarina 2. kirjoitettu tai suullinen kertomus 3. näytelmä tai elokuvan tms. juoni, kertomus 4. kuvakielessä: tarinointi, joutava puhe, hölynpöly

    Kertoja etsi väsyneenäkin vielä sydäntä, jonka kanssa voisi jakaa (Hati untukku membagi). Jospa kyse ei olekaan mistään tietystä tarinasta, vaan mahdollisuudesta purkaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Että olisi joku, jolle voi kertoa millainen päiväsi oli. Kun siihen ei ole enää ihmistä, kertoja kääntyy tähden puoleen.

    Toinen vaihtoehto löytyy, kun seurataan juoni-merkitystä: Jos omalle elämälle pyytää juonta, se voisi tarkoittaa halua tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä pitäisi milloinkin sanoa ja tehdä. Se olisi pyyntö auttaa elämään tästä eteenpäin.

    Metataso: itse pyytäminen sisältää ajatuksen, että tähdet näkevät meidät samaan tapaan kuin me ihmiset näemme taivaan tähdet. ikuisina olentoina ne muistavat menneen ja ehkä tietävät myös tulevasta. Pyynnöt ovatkin kunnioittavia ja nöyriä. Tähdet eivät vain ole, vaan ne ovat tietoisia olentoja, jotka voivat auttaa meitä.


    Miksi kaikki on luotu

    Tekstissä toistetaan kaiken luomisen syytä, mikä on vähän eri rekisterissä kuin muu tunnepuhe. Katsotaan ensin, onko musiikkivideon tekstityksen käännös osunut ihan kohdilleen:

    And if everything is created / Only for me to feel
    Everything is created / The life feels empty

    Alkuperäinen indonesialainen teksti kuuluu:

    Dan bila semua tercipta / hanya untukku merasakan
    Semua yang tercipta / hampa hidup terasa

    Nyt tarvitaan jo avuksi Indonesia-Suomi sanakirjaa:

    dan (konj.) ja
    bila (konj.) jos, kun, milloin
    semua (pron./adj.) kaikki, koko
    tercipta (verbi) olla luotu, syntyä, tulla luoduksi
    cipta ”luoda; luomus, ajatus”
    hanya (adv.) vain, ainoastaan
    untuk (prep./konj.) varten; jotta
    –ku (pronominaalinen suffiksi) minun, minua, minulle
    untukku = minulle / minua varten, mutta tässä rakenne untukku merasakan liittyy ajatukseen ”jotta minä tuntisin/kokisin”
    merasakan (verbi) tuntea, kokea, aistia
    rasa = tunne, maku, aistimus
    yang (relatiivipartikkeli) joka, mikä
    semua yang tercipta = kaikki mikä on luotu
    hampa (adj.) tyhjä, ontto, sisällötön; turha Emotionaalisessa yhteydessä vahvasti tyhjä / tyhjyyttä täynnä
    hidup (subst./v.) elämä; elää
    terasa (verbi) tuntua, vaikuttaa joltakin; olla aistittavissa
    rasa = tunne, aistimus
    hampa hidup terasa ≈ elämä tuntuu tyhjältä

    Merkityksen rakentaminen sana sanalta vahvistaa, että tekstitys vastaa hyvin sanakirjan avulla rakennettua käännöstä:

    Ja jos kaikki on luotu / vain jotta minä tuntisin
    Kaikki mikä on luotu / tyhjänä elämä tuntuu.

    Tekstin takana olevaan ajatukseen on vaikea päästä kiinni. Vielä yksi kupillinen kahvia avaa ovia uusille tulkinnoille. Sopiiko jokin seuraavista omiin ajatuksiisi?

    1. Olla luotu on vähän mutkikas, runollinen ja uskonnollissävyinen tapa ilmaista mikä on olemassa. Se tarkoittaa käytännössä ympärillämme olevaa maailmaa. Olemme siihen yhteydessä, kun aistimme ja tunnemme. Fraasin alta voi aavistaa ajatuksen: ”Maailma on olemassa sitä varten, että elämme siinä.” Eron jälkeen aistit ovat turtuneet, eikä ”mikään tunnu enää miltään”. Tällöin ei oikeastaan elä tässä maailmassa. Pidän tästä tulkinnasta, mutta muitakin täytyy tutkia.
    2. Persoona jää aika avoimeksi passiivimuodoksi. Olla luotu voi viitata Luojaan, ihmisen kulttuurin luojiin, parisuhteeseen tai yleiseen huomautukseen: ”tämän kaupungin perustajat”, ”loit minut ja minä sinut ” tai ”sitä rakentelee sellaista, mitä tarvitsee ja mistä nauttii”.
    3. Valitsemalla syntyä-merkityksen, päästään suoraan parisuhteen vaikutukseen: ”Kaikki, mikä oli välillämme syntynyt” muutti kertojan suhdetta ympäröivään mailmaan: ”Rakkaus sai minut aistimaan ja tuntemaan”. Kertoja tunsi elävänsä rakastaessaan. Mutta nyt ”Kaikki, mitä meillä oli, on nyt mennyttä ja tyhjää”. Eron jälkeen hän kulkee haamuna joukossamme, eikä kykene saamaan maailmasta enää mitään.
    4. Valitsemalla ajatus-merkityksen, löytyy houkutteleva, mutta epätodennäköinen ajatusketju: ”Jos kaikki ajatukset ovat vain siksi, että tuntisin”. Tällöin synkät ajatukset voi nähdä mielen yritykseksi: ”Ajattelen näin, että ne ravistaisivat minut hereille tästä tunnottomuudesta.”

    山頂多路
    Sanchō taro
    Vuoren huippu, monta polkua.

    Harhapolulla

    Ajattelin englanninkielisen tekstityksen perusteella, että fraasi the love left tarkoittaa rakkautta joka lähti. Myös musiikkivideo ohjasi tulkintaa siihen suuntaan: joukko nuoria miehiä oli tekemässä jotain epätoivoista, eli ryöstämässä pankkia. Sellaiseen eivät ryhdy onnellista elämää viettävät ihmiset. Juttua viimeistellessäni tein onneksi vielä sanaston ja konekäännöksen suoraan indonesiasta. Ne kertoivat, että verbi tersisa ei tarkoitakaan lähtemistä, vaan vielä jäljellä olemista. Se muuttaa fraasin merkityksen jäljellä olevaksi rakkaudeksi (englanniksi the love left). Täsmälleen samat sanat, mutta täysin päinvastainen merkitys.

    Tulkinta: Elämä on tyhjää ilman vielä jäljellä olevaa rakkautta. Täydellistä onnea ei tarvita, vaan vähäkin riittää. Siinä on myös tietoisuus siitä, että rakkaus voi loppua kokonaan. Tekstin uusi tulkinta ei silti kevennä musiikkivideon tarinaa. Siitä tarkemmin seuraavassa luvussa.

    En voi liittää tähän koko kappaleen käännöstä, sillä se on tekijänoikeuden suojaama. Voit kuitenkin tehdä konekäännöksen helposti itsekin. Virallinen sanoitus löytyy musiikkivideon lisätiedoista. Sanaston voin kuitenkin jakaa tässä, sillä se on vain lista sanoja ja niiden merkityksiä. Pidän sanastoa luotettavana, sillä tiedot on louhittu Indonesian kielen virallisesta KBBI-tietokannasta.

    Bintang Di Surga – Indonesia-Suomi -sanasto (pdf)


    Elokuvan keinoja

    Cast: Elokuva on aina ohjaajansa näkemys ja siis eri teos kuin alkuperäinen teksti. Musiikkivideon on ohjannut NOAHin pitkäaikainen luotto-ohjaaja Upie Guava. Pääosaa esittää tunnettu indonesialainen elokuvanäyttelijä Jefri Nichol ja hänen ex-rakastaan näyttelijä ja somepersoona Anya Geraldine. Yhtyeen jäsenet ovat cameo-rooleissa. Laulaja Ariel ja kosketinsoittaja David Kurnia Albert ovat poliiseja ja kitaristi Loekman Hakim on pankinjohtaja.

    Synopsis: Tarina kertoo pieleen menevästä pankkiryöstöstä, missä futuristinen poliisin erikoisjoukko saartaa pankin ja pankkirosvot. Poliisi yrittää ensin neuvotella rosvojen kanssa, mutta siinä ei onnistuta. Yksi rosvoista ottaa pankkivirkailijan ihmiskilveksi, menee ulos ja poliisi ampuu hänet. Tarinan päähenkilö, yksi rosvoista, pitää kuolevaa toveriaan kädestä ja kävelee määrätietoisesti ulos kohtaamaan poliisit. Syntyy tulitaistelu, minkä aikana paikalle saapuu päähenkilön exä. Päähenkilö yrittää estää naista joutumasta tulilinjalle, jolloin poliisi ampuu päähenkilön. Exä pitää kuolevaa miestä sylissään, mitä seuraa takaumia parin onnellisista hetkistä. Viimeisessä kuvassa kertoja on elossa ja tyyni, katsoo suoraan kameraan ja hymyilee aavistuksen verran.

    Tulkintaa: Panttivankitilanne on dramaattinen avaus. Poliisin iskuosaston miesvahvuus ja aseistus ovat ylivoimaisia ja synnyttävät tunteen, että tämä ei pääty hyvin. Tunnelma muistuttaa Hikinen iltapäivä, Neuvottelija ja Leon -elokuvia. Kun lauluosuus alkaa, yksi rosvoista alkaa huulisynkata laulunsanoja, mikä tekee hänestä tarinan kertojan.

    Bridge-osassa kertoja katsoo kuollutta toveriaan, nousee ja kävelee ulos pankista kivikasvona ja ase koholla. Lauluteksti sanoo, että kertoja on väsynyt ja häpeissään, mutta sillä ei ole väliä, sillä elämä tuntuu tyhjältä. Yhdessä näin esitettynä kohtaus avautuu helposti tulkinnoille: päähenkilö lähtee kostamaan tai on päättänyt itsekin kuolla poliisin luoteihin.

    Ulkona kertojaa ei kuitenkaan ammuta, vaan hän laulaa kertosäkeen poliisien piirittäessä häntä. Meille ei näytetä, johtuuko se siitä, että hänen takanaan on panttivankeja, vai halusiko ohjaaja vain kehystää laulun huippukohdan dramaattisesti. On kuin piiritystilanne olisi tauolla sen aikaa, että kertoja ehtisi sanoa asiansa. Tulitaistelu alkaa ja se on tietysti liioitellun pitkä. Se ei ole oikea action-kohtaus, vaan kamppailua alleviivaava dramaattinen hidastus. Kohtaus välittää hyvin kertojan epätoivoisen pyynnön tähdille sekä alakynnessä ja tuhon partaalla olemisen. Exän paikalletulo ja yritys päästä päähenkilön luo kertoo, että rakkautta on vieläkin jäljellä.

    Niin myös päähenkilöllä, joka yrittää estää naista joutumasta hengenvaaraan. Hän ryntää suojasta auton takaa tätä kohti ja poliisi pudottaa hänet yhdellä laukauksella. Kuolema on pieni, päähenkilö vain putoaa pois kuvasta. Hän ei kaadu taistelussa sankarina. Häneltä vain otetaan henki pois.

    Takaumina näytetyt pääparin hyvät hetket voi lukea ainakin kahdella tavalla. Ne voivat olla kertojan viimeisten hetkien elämän filminauha. Hyvät muistot saavat hänet vielä hymyilemään. Voi myös olla, että hän ymmärsi naisen rakastavan häntä edelleen. Nämä kummatkin tulkinnat ovat yhtä aikaa hyvin kauniita ja hyvin surullisia.


    Koko jutun ydin

    Kokonaisen taideteoksen tulkinnassa yhdistellään sanojen ja fraasien merkityksiä, kulttuurisia viittauksia, historiaa, tarinan kaarta sekä ihmisen emotionaalisia ja psykologisia prosesseja.

    Tulkinta on seinäkiipeilyä: rata on täynnä tartuntakahvoja ja reittejä on useita. Helppo reitti on nopea, mutta vaativan selvittäminen on paljon tyydyttävämpää. Metafora ei kuitenkaan kanna perille asti: oikeassa seinäkiipeilyradassa tiedät, kun pääset perille. Tulkinnan polku ei vie tasanteelle eikä hallin kattoon. Voit valita reittisi ja kulkea sitä niin pitkälle kuin haluat ja jaksat.

    Kun alkaa tulkita emotionaalisen kappaleen sanomaa, myös tulkinnasta tulee emotionaalinen. Toisaalta taide tekee tehtäväänsä – se herättää ajatuksia ja tunteita eli vaikuttaa yleisöön. Bintang Di Surgaa voi tulkita esimerkiksi näin: Elämä on epätoivoista kamppailua, mutta elämäsi ei ole tyhjää, jos rakkautta on edes vähän vielä jäljellä. Olet eheä ja tyyni ja taivas ottaa sinusta kopin, kun lopulta putoat pois kuvasta. Sinusta pidetään huolta.

    ”Taiteessa on kaksi vapautta:
    ne ovat taiteilijan ilmaisu ja yleisön tulkinta.”


    Valitsin tämän kappaleen osaltaan siksi, että muutamat tekstin oudot kohdat ärsyttivät minua. Eivät ärsytä enää. Opin myös, että pienestäkin yksityiskohdasta voi alkaa rakentaa tarinaa siihen suuntaan, mihin haluaa sitä itse viedä.

    Seuraavassa, eli juttusarjan neljännessä osassa puhutaan siitä, miten tekstiä voi ollenkaan kääntää kieleltä toiselle. Jatketaan siitä ensi viikolla!

  • Tulkinnasta – Osa 1

    Tulkinnasta – Osa 1

    Olen käsitellyt aiemmissa blogijutuissani kielenopiskelua, kirjoittamista, sanastoja ja tekoälyä. Monissa niistä on viitattu merkityksiin ja niiden tulkintaan, mutta melkein aina pelkkinä sivuhuomautuksina. Aihe on syvä kaninkolo ja olen sitä varonut. Jos sinne olisin pudonnut, olisin eksynyt kuin Liisa ihmemaahan.

    Tästä alkaa uusi juttusarja, jossa asiat käännetään päälaelleen. Ei oteta isoa otsikkoa ja käsitellä tulkintaa siihen liittyvänä osana, vaan etsitään esimerkkejä, tutkitaan niitä vähän ja katsotaan, johtavatko ne jonkin isomman äärelle. Jotta aihe pysyy kiinnostavana, esimerkit eivät saa olla umpituttuja ja loppuun kaluttuja. Kun asia on uusi, sen näkee tuoreilla silmillä. Haetaan esimerkkejä kauempaa: Japanista, Kiinasta ja Indonesiasta, mutta verrataan niitä tuttuun koti-Suomeen.

    Olen myös saanut palautetta edellisestä Teksti ja minä -jutustani. Varoitin, että se on longform-artikkeli, mutta se on silti ihan liian pitkä. Niin pitkä, etten jaksa sitä itsekään lukea kerralla. Tehdään siis tämä pienemmissä osissa niin, että uusi osa tulee noin kerran viikossa. Hypätäänkö yhdessä tähän kaninkoloon ja tulkinnan ihmemaahan? Se voi myös auttaa meitä läpi tämän pimeän vuodenajan.


    Kirjaimellinen merkitys

    Meidän pitää aluksi hoitaa pieni ongelma: osaamme äidinkieltämme niin hyvin, että tulkinta on täysin automaattista. Emme ehdi tajuta, mitä siinä oikein tapahtuu. ”Sehän on tietysti se!” Tarvitsemme apukieltä hidastamaan ajatusten virtaa ja erottamaan toisistaan kielen ja tulkinnan.

    Olen juuri nyt alkamassa oppia lukemaan ja valtavan innoissani siitä. Aikuiselle tämä kokemus on harvinainen ja hyvä tilaisuus havainnoida, mitä yrittää tehdä, kun ei vielä ihan osaa.

    • käyttää rohkeasti kaikkea, mitä jo tietää
    • uskaltaa kokeilla ja arvailla
    • tietää usein heti, miksi epäonnistui
    • osaa iloita pienistäkin oivalluksista

    Kun näen merkkijonon カラオケ, tunnistan, että tuossa on neljä japanin katakana-merkkiä. Siinä on yksi vokaali オ (o) ja loput näitä 1-3 kirjaimen tavumerkkejä, joita opetellaan ulkoa. Heti ensimmäisestä tavulorusta (ka-ki-ku-ke-ko) löytyy merkit カ (ka) ja ケ (ke). En osaa vielä edes kaikkia 46 perusmerkkiä, joten neljäs merkki ラ (ra) täytyi tarkistaa. Tätä juttua editoidessani olen kuitenkin nähnyt sen jo niin monta kertaa, että nyt muistan sen kyllä varmasti.

    Sana koostuu äänteistä, jotka eivät yksittäisinä tarkoita mitään. Yhdistettynä tiettyyn järjestykseen saadaan esiin sen merkitys: カ-ラ-オ-ケ (ka-ra-o-ke). Miten voimme sen ymmärtää? Mistä merkitys tuli?

    Sanakirja kertoo, että kyseessä on yhdyssana, jonka alkuosa ”kara” tarkoittaa tyhjää ja loppuosa ”oke” on lyhennys sanasta orkesteri. Tämä on outo käänteinen kuvaus: ”Se, kun orkesteria ei ole”. Miten ihmeessä sanan voi määritellä näin? Eihän täällä ole myöskään hammashoitajaa, cocktail-kurkkuja eikä avantouinnin jälkeistä pistelyn tunnetta.


    Oma tulkinta

    Merkityksiä voi oppia oman kokemuksen tai kulttuurin kautta. Olemme käyneet itse laulamassa, nähneet Lost in Translation -elokuvan tai asuneet opiskeluaikoina karaokebaarin yläkerrassa.

    Sanoja voi tulkita myös jäljittelemällä kyseisen kielen ajattelutapaa. Kas näin: karaoke muistuttaa sanaa karate. Jos tietää, että se on suomeksi ”tyhjä käsi”, voi tulkita sen takana olevaa ajatusta: ”Miten voin puolustaa itseäni ilman asetta kädessä?” Jäljitellään nyt tuota ajatuksen muotoa: ”Mitä voit tehdä, kun paikalla ei ole orkesteria” → ”Minulla ei ole bändiä, mutta laulan teille silti”.

    Sana ei määritellyt asiaa, vaan tilannetta, missä asia esiintyy. Lukijan täytyi itse löytää asian ja sitä ympäröivän maailman välinen yhteys. Tätä sanotaan tulkinnaksi kontekstin kautta ja tästä puhutaan myöhemmin lisää. Paljon lisää.

    Kirjaimellinen merkitys ei välttämättä riitä asian ymmärtämiseen. Eikä riitä myöskään asian teknisempi kuvaus: ”Mahdollisuus laulaa julkisesti taustamusiikin ja ruudulla näkyvän tekstityksen tukemana”. Merkitys avautuu oikeastaan vasta, kun asia sisältyy johonkin henkilökohtaiseen: mitä tästä asiasta ajattelen, mitä se tarkoittaa käytännössä ja mitä se merkitsee minulle. Se taas riippuu siitä, keneltä kysytään:

    • Vakikävijä: ”Pääsee taas vetämään Mökkitien”
    • Baarinpitäjä: ”Viikon paras arkimyynti”
    • Laulunopettaja: ”Tuonne ei mistään hinnasta”
    • Porukan lavalle usuttama: ”Taas saa nolata itsensä”

    Tulkintaa on myös se, kun asioihin liitetään ominaisuuksia. Niiden avulla asiaa voi vertailla ja mitata, kytkeä omiin arvoihin ja tavoitteisiin ja tehdä niiden perusteella päätöksiä. Seuraavissa esimerkeissä puhuja on liittänyt asioihin ominaisuuksia. Millaisiin tavoitteisiin ja arvoihin voit tulkita niiden liittyvän?

    • Tämä pastasalaatti kaipaa vähän lisää suolaa.
    • ”Henkilö” on tässä yhteydessä liian virallinen sanavalinta.
    • Renkaissa on niin vähän uraa, ettei niillä pääse ensi kesään.

    Sanan ja asian taustalla on henkilökohtaisen tulkinnan lisäksi jotain vieläkin enemmän. Jotain yksilöstä riippumatonta, yleisinhimillisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin liittyvää. Jos puhutaan vielä karaokesta, sen merkitykset voivat olla niin syvällä, ettei kukaan sano niitä ääneen.

    ”Jokaiselle tekee hyvää olla joskus huomion keskipisteessä. Voittaa omat pelkonsa yleisön kannustaessa. Olla suosittu ja ihailtu. Olla joku muu kuin oma itsensä. Olla edes joku. Vaikka vain kolme minuuttia.”


    Tästä syntyikin mukava ajatusketju, johon on nyt hyvä päättää:

    äänne → sana → merkitys → tulkinta → ajatus → arvo → päätös → toiminta

    Juttusarjan seuraavassa osassa puhutaan kielen merkityskerroksista, tulkintojen tekemisestä ja tarinoiden sepittämisestä. Jatkuu ensi viikolla!