{"id":1581,"date":"2026-06-11T09:13:05","date_gmt":"2026-06-11T09:13:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/?p=1581"},"modified":"2026-07-02T12:26:36","modified_gmt":"2026-07-02T12:26:36","slug":"jos-ehka-ihan-viela-vahan-lisaa-kirjoittamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/2026\/06\/11\/jos-ehka-ihan-viela-vahan-lisaa-kirjoittamisesta\/","title":{"rendered":"Jos ehk\u00e4 ihan viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 kirjoittamisesta (7\/8)"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 blogisarjan seitsem\u00e4s osa k\u00e4sittelee jutun viimeistely\u00e4. Luvassa ei silti ole tarkistuslistaa eik\u00e4 teoriaa, vaan sama verstaspuhe jatkuu. En ole tarkoituksella tiivist\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 liikaa, jotta lukurytmi hidastuisi hieman. Silloin ehdit ajatella asiaa samalla.<\/p>\n\n\n\n<h2 id=\"isotasiat\" class=\"wp-block-heading\">Isot asiat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4piluku: <\/strong>Kun juttu on periaatteessa valmis, siihen ei en\u00e4\u00e4 juuri lis\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4, vaan sit\u00e4 aletaan lukea l\u00e4pi. Merkitse kohdat, joihin et ole tyytyv\u00e4inen (ei tarvitse viel\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 miksi). Merkitse my\u00f6s koko jutun heikoin kokonaisuus (kappale, luku, iso ajatus). Aiempi oikoluku on keskittynyt lauseiden ja kappaleen tasolle. Vasta nyt n\u00e4et, miten valmiin jutun osat asettuvat toisiinsa n\u00e4hden ja millaiselta koko jutun kaari n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Viimeistely tehd\u00e4\u00e4n sen pohjalta, kuinka helppoa teksti\u00e4 on lukea, kuinka se soljuu ja kuinka se soi.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list has-medium-font-size\">\n<li>Heikoin kohta pit\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 ajatella uudestaan, lis\u00e4t\u00e4 tai j\u00e4rjestell\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 uudelleen. Usein on helpompaa poistaa osio kokonaan ja kirjoittaa uudelleen. T\u00e4ll\u00e4 tavalla huonoksi havaittu rakenne ei ohjaa uutta ja parempaa ajatusta.<\/li>\n\n\n\n<li>Itsell\u00e4ni tulee helposti samoja asioita v\u00e4h\u00e4n eri sanoin per\u00e4kk\u00e4isiin kappaleisiin. Joskus ne ovat perusteltuja, mutta yleens\u00e4 asiat kannattaa sanoa samalla yksityiskohtatasolla vain kerran. Kahteen kertaan sanottuja ei haluasi poistaa, kun kummassakin on jotain hyv\u00e4\u00e4. Ne voisi ehk\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Laajuus:<\/strong> Kirjoittamaan l\u00e4htiess\u00e4 on yleens\u00e4 jonkinlainen ajatus jutun sopivasta pituudesta. Se taas riippuu julkaisuformaattista ja lukemiseen tarvittavasta ajasta. Ty\u00f6hakemuksen olisi hyv\u00e4 mahtua yhdelle A4-arkille, Facebook-postauksen nelj\u00e4lle riville, uutiss\u00e4hkeen 30 sekuntiin, blogijutun 6000 merkkiin, pro gradu -tutkielman ehk\u00e4 90:een sivuun jne.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list has-medium-font-size\">\n<li>Jos juttu on v\u00e4h\u00e4n liian pitk\u00e4, sit\u00e4 voi aina tiivist\u00e4\u00e4 10-15%<\/li>\n\n\n\n<li>Jos juttu on aivan liian pitk\u00e4, siit\u00e4 voi lohkaista sopivan palan erilliseksi jutuksi.<\/li>\n\n\n\n<li>Jos jutussa on tarkkoja teknisi\u00e4 ohjeita, esimerkkej\u00e4, sivukaupalla taulukkoja tai kaaviokuvia, ne voi vied\u00e4 erillisiin tiedostoihin ja linkitt\u00e4\u00e4 juttuun.<\/li>\n\n\n\n<li>Jos tapanasi on kirjoittaa aivan liian pitki\u00e4 blogijuttuja, voit vain alkaa kutsua niit\u00e4 <em>long-form<\/em> -artikkeleiksi.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Karsinta<\/strong> on usein paras ja nopein ratkaisu, kun huomaat, ett\u00e4 tekstiss\u00e4 on<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list has-medium-font-size\">\n<li>aivan liikaa asiaa (j\u00e4t\u00e4 vain t\u00e4rkeimm\u00e4t ja suurimmat)<\/li>\n\n\n\n<li>lause, joka ei tee mit\u00e4\u00e4n<\/li>\n\n\n\n<li>turhaa selityst\u00e4 ja t\u00e4ytesanoja  \u201d<em>Jo pelkk\u00e4 kuuntelu<\/em>\u201d \u2192 \u201d<em>Kuuntelu<\/em>\u201d<\/li>\n\n\n\n<li>muita selv\u00e4sti heikompi osio<\/li>\n\n\n\n<li>ajatus, joka ei kantanut perille tai selkeytynyt<\/li>\n\n\n\n<li>sivuhuomautuksen asemaan j\u00e4\u00e4nyt ajatuksenpuolikas<\/li>\n\n\n\n<li>kirjoittajan ty\u00f6muistiinpanon tasoisia kommentteja<\/li>\n\n\n\n<li>sivupolulle osoittava tienviitta, jota ei jutussa koskaan hy\u00f6dynnetty,<\/li>\n\n\n\n<li>suurten asioiden kanssa samalla tasolla esitetty pikkuasia<\/li>\n\n\n\n<li>heikko yritys t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4inen idea jutun otsikon laajuudesta<\/li>\n\n\n\n<li>yritys osoittaa oppineisuuttaan asialla, joka juuri ja juuri koskettaa jutun aihetta<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><em>P\u00e4\u00e4t\u00f6s karsia yksitt\u00e4inen asia, lause tai kappale on hyv\u00e4 tehd\u00e4 katsomalla niiden tarpeellisuus tai hy\u00f6dyllisyys koko luvun ja koko jutun n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Argumentti<\/strong>: Jutunteko alkaa usein siit\u00e4, ett\u00e4 olet jostain asiasta jotain mielt\u00e4. Kirjoitat jutun, jossa perustelet mielipiteesi. Juttu on megafoni v\u00e4itteellesi, mutta se on my\u00f6s peili, josta n\u00e4et omat ajatuksesi. Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuntemus muuttuu argumentiksi, kun sen perustelut ovat n\u00e4kyviss\u00e4. V\u00e4itteesi voi t\u00e4st\u00e4 vahvistua tai tarkentua. Saatat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia perusteluja, saatat pehment\u00e4\u00e4 jyrkk\u00e4\u00e4 kantaa tai luopua siit\u00e4 kokonaan. T\u00e4m\u00e4 kaikki on arvokasta ajatusty\u00f6t\u00e4, jonka kirjoittaminen laittoi liikkeelle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Kill Your Darlings<\/strong>: Joskus juttuun kirjoittaa asioita, jotka tuntuivat niin nokkelilta tai hauskoilta, ett\u00e4 ne haluaa pit\u00e4\u00e4 mukana vaikka v\u00e4kisin. Olen varma, ett\u00e4 tied\u00e4tte kaikki, mit\u00e4 tarkoitan. Lemmikit pirist\u00e4v\u00e4t v\u00e4lill\u00e4 aika uuvuttavassa kirjoitusty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kuitenkin: mit\u00e4 valmiimpi juttu on, sit\u00e4 enemm\u00e4n lempikohdat alkavat pist\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi t\u00e4ysin tyylin rikkova v\u00e4liotsikko ei edist\u00e4 jutun asiaa, vaan h\u00e4mment\u00e4\u00e4 lukijaa. Omasta lemmikist\u00e4 on hyvin vaikea luopua. Se on helpompaa, kun ajattelee, ett\u00e4 se on nyt tehnyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja ilahduttanut kirjoittajaa. Kun t\u00e4llaisen silm\u00e4magneetin poistaa, sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6 alkaa n\u00e4ky\u00e4 paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>\u00c4l\u00e4 sano kaikkea: <\/strong>Kirjoittamiseen liittyy vaikea ristiriita. Sinulla on tavoite ja tarve sanoa tietyt asiat. Jos kuitenkin kirjoitat kaiken t\u00e4ydellisesti auki, sis\u00e4ll\u00f6t, loogiset askeleet, varaukset ja kaikki mahdolliset lopputulokset, olet muuttanut lukijan pelk\u00e4ksi tiedon vastaanottajaksi ja itsesi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 chatbotiksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Jos esimerkiksi asiassa on nelj\u00e4 mahdollista erilaista lopputulosta, nosta tekstiin niist\u00e4 vain yksi tai kaksi. Valitse ne sen mukaan, mitk\u00e4 voivat olla lukijoille tutuimpia tai t\u00e4rkeimpi\u00e4. Nyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6: Jos jutuissasi on kymmenen kohdan luetteloita, selit\u00e4t asiat liian seikkaper\u00e4isesti. Jos kuitenkin kirjoitat ruokareseptej\u00e4, unohda t\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6 ja listaa toki kaikki ainesosat. <\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><em>Liiallinen tarkkuus tekee tekstist\u00e4 kovaa. <br>Pieni ep\u00e4tarkkuus j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lukijalle tilaa.<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 id=\"jutunosat\" class=\"wp-block-heading\">Jutun osat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Otsikko<\/strong> on asiateksteiss\u00e4 helppoa, sill\u00e4 siin\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tarkkuuteen, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n monitulkintaisuutta ja liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n juttu laajempaan rakenteeseen. T\u00e4llainen otsikko k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kirjoittaa itse itsens\u00e4: \u201d<em>Pelastussuunnitelman liite 18: Ohjeet poistumisharjoituksen j\u00e4rjest\u00e4miseen<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Vapaan aiheen jutuissa otsikointi vaatii mielikuvitusta. Helpoimpia keinoja on kirjoittaa ensin teksti, etsi\u00e4 siit\u00e4 ydinkohta ja nostaa se otsikoksi. Toinen tapa on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jutun abstrakti ydin ja muokata se otsikon omaiseen muotoon. Ehk\u00e4 kaikkein yksinkertaisin on kuvata jutun hahmoa tai nostaa otsikkoon hyv\u00e4 sitaatti. Otsikon muuttaminen muuttaa kirjoittajan ajatusta rajauksesta. Asiasta voi l\u00f6yty\u00e4 uusi ulottuvuus, kun muuttaa otsikon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Johdanto:<\/strong> Johdanto on koko jutun kehystys lukijalle: \u201d<em>Mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ja miten t\u00e4t\u00e4 luetaan?<\/em>\u201d. Mielest\u00e4ni paras ja helpoin tapa tehd\u00e4 johdanto on kaksivaiheinen.<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">Luonnostele johdantoon kirjoitusvaiheen alussa mit\u00e4 aiot, haluat ja yrit\u00e4t tehd\u00e4, mit\u00e4 k\u00e4sittelet, mik\u00e4 on konteksti, teema, miss\u00e4 tilanteessa olet tai mist\u00e4 olet tulossa t\u00e4h\u00e4n juttuun.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Kun juttu on valmis, palaa lukemaan, mit\u00e4 johdannossa tuli luvattua ja p\u00e4ivit\u00e4 se vastaamaan sit\u00e4, mit\u00e4 sait aikaiseksi. Mik\u00e4 nimenomaan t\u00e4ss\u00e4 jutussa oli erityist\u00e4 ja mihin tilanteeseen tai kokonaisuuteen se juttuna istuu.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Jos k\u00e4yt\u00e4t johdantokappaleessa ylitarkkaa fraasia, se varastaa lukijan huomion. Lukemisen rytmi h\u00e4iriintyy eik\u00e4 kokonaisuus en\u00e4\u00e4 hahmotu. Asioita kannattaa siis listata johdannossa vain kevyesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Kappalej\u00e4rjestys: <\/strong>kirjoittaessa ajatellaan yleens\u00e4 vain sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja editoidessa kappaleen laajuista logiikkaa. Kun juttua viimeistell\u00e4\u00e4n, on hyv\u00e4 vilkaista my\u00f6s kappaleiden j\u00e4rjestyst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><em>\u201dOlisiko t\u00e4m\u00e4 luku paras aloittaa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ll\u00e4, ongelmalla vai esimerkill\u00e4?\u201d <\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">&#8221;<em>N\u00e4m\u00e4 kaksi kappaletta puhuvat samasta asiasta. Laitetaan ne per\u00e4kk\u00e4in <\/em>&#8221;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Nosta t\u00e4rke\u00e4: <\/strong>Kun huomaat, ett\u00e4 tekstin joukossa on piilossa t\u00e4rke\u00e4 asia, se kannattaa nostaa omaan tarkasteluunsa. Joskus riitt\u00e4\u00e4 lause, joskus oma kappale ja joskus voit tehd\u00e4 sen ymp\u00e4rille kokonaisen uuden luvun. L\u00f6yd\u00f6sten tekeminen ja niille kuuluvan arvon antaminen on yksi viimeistelyvaiheen suuria palkintoja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Sijoita viisaasti: <\/strong>Kun tekstiss\u00e4 on selke\u00e4 oivallus, hyv\u00e4 sitaatti, tulos tai muu ylev\u00e4 kohta, sit\u00e4 ei kannata tuhlata heti luvun aloituskappaleessa. Oivallusta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 moneen kertaan. Rakenna kappale sit\u00e4 kohti ja laita kuolematon viisaus vasta kappaleen loppuun. Siell\u00e4 se saa enemm\u00e4n painoarvoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Lopetus:<\/strong> Juttu ei saa vain loppua, vaan kirjoittajan pit\u00e4\u00e4 se sulkea. Jutun lopetus (<em>engl. closure<\/em>) on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 se j\u00e4\u00e4 hetkeksi lukijan mieleen. Mainosteksteiss\u00e4 lopetus on usein lis\u00e4tietojen antamista ja kehotusta toimintaan. \u201d<em>Ilmoittaudu tilaisuuteen 21.8. menness\u00e4.<\/em>\u201d. Vapaan aiheen jutuissa lopussa ei en\u00e4\u00e4 selitet\u00e4, vaan lukijalle annetaan lopuksi jotain k\u00e4teen. Rakenna sinne muistettava lause. Kirjoittajan ajatus\u00e4\u00e4nell\u00e4: \u201d<em>Lopetan nyt t\u00e4h\u00e4n. Jatka sin\u00e4.<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Juttusarjan seuraavassa, eli <a href=\"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/2026\/06\/17\/mita-jos-ehka-ihan-vahan-viela-lisaa-kirjoittamisesta\/\">kahdeksannessa <\/a>osassa jatkan viel\u00e4 puhetta jutun viimeistelyst\u00e4. Kuten jo mainitsin, sit\u00e4h\u00e4n voi jatkaa loputtomasti. Toisena aiheena on julkaiseminen ja siihen liittyv\u00e4t monenlaiset teknisluonteiset yksityiskohdat. Niiden lis\u00e4ksi olen kokoamassa juttusarjassa k\u00e4ytetty\u00e4 sanastoa. N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 kahdeksas osa olisi t\u00e4m\u00e4n sarjan p\u00e4\u00e4t\u00f6sjuttu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>. . T\u00e4m\u00e4 blogisarjan seitsem\u00e4s osa k\u00e4sittelee jutun viimeistely\u00e4. Luvassa ei silti ole tarkistuslistaa eik\u00e4 teoriaa, vaan sama verstaspuhe jatkuu. En ole tarkoituksella tiivist\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 liikaa, jotta lukurytmi hidastuisi hieman. Silloin ehdit ajatella asiaa samalla. Isot asiat L\u00e4piluku: Kun juttu on periaatteessa valmis, siihen ei en\u00e4\u00e4 juuri lis\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4, vaan sit\u00e4 aletaan lukea l\u00e4pi. Merkitse [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":96,"featured_media":1700,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[24,14,13],"class_list":["post-1581","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-kirjoittaminen","tag-petajaopisto","tag-sasky"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1581","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/96"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1581"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1581\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1967,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1581\/revisions\/1967"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1700"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1581"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1581"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1581"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}