{"id":3027,"date":"2026-09-10T10:26:54","date_gmt":"2026-09-10T10:26:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/?p=3027"},"modified":"2026-10-04T06:46:55","modified_gmt":"2026-10-04T06:46:55","slug":"teksti-ja-mina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/2026\/09\/10\/teksti-ja-mina\/","title":{"rendered":"Teksti ja min\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoittamisessa monet asiat kietoutuvat yhteen niin tiukaksi ajatusvyyhdiksi, ett\u00e4 sit\u00e4 t\u00e4ytyy nyppi\u00e4 auki eri puolilta. Asioiden v\u00e4lill\u00e4 on my\u00f6s j\u00e4nnitteit\u00e4, jotka tekev\u00e4t aiheesta haastavan ja siksi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostavan. Nyt pohditaan ajatusten n\u00e4kyviksi tekemist\u00e4 sek\u00e4 kirjoittajan ett\u00e4 lukijan kannalta. T\u00e4st\u00e4 ei tullut ihan tavallinen blogijuttu, vaan longform<\/em>-artikkeli, miss\u00e4 ei rakenneta valmista teoriaa, vaan tutkitaan ilmi\u00f6it\u00e4 kirjoittamalla niist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 menee my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n oudoksi. \u201dOnko kirjoittamani teksti osa minua?<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kourallinen k\u00e4sitteit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Ennen kuin aletaan, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi muutama t\u00e4rke\u00e4 k\u00e4site. Ne ovat tiivist\u00e4 luettavaa ihan kylmilt\u00e4\u00e4n, mutta auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse juttua. Ilman sanoja asioista ei voi puhua<\/em> ja ilman m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 sanoilla ei ole yhteist\u00e4 tulkintaa<\/em>. M\u00e4\u00e4rittelin niit\u00e4 sill\u00e4 tarkkuudella ja siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, mik\u00e4 t\u00e4h\u00e4n mielest\u00e4ni sopii ja riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Asia <\/strong>on ajatuksen kohde ja sen sis\u00e4lt\u00f6. Suuri osa asioista on ihmisen ulkopuolella, fyysisess\u00e4 maailmassa, kieless\u00e4 ja kulttuurin erilaisissa muodoissa. K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 sanaa siin\u00e4 merkityksess\u00e4, ett\u00e4 asia on ajatuksen ydinsis\u00e4lt\u00f6. Jos ajatus on \u201dT\u00e4m\u00e4 sota p\u00e4\u00e4ttyy pian<\/em>\u201d, se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asian \u201dsota<\/em>\u201d ja muut sanat tarkentavat sit\u00e4. Asialla on sanakirjamerkitys, v\u00e4ljempi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4, kuvailu tai esimerkki.<\/p>\n\n\n\n

Ajatus <\/strong>on asian tai muun mielen hetkellisen sis\u00e4ll\u00f6n kielellinen muoto. Se voi olla lause ja se voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erilaisia asioita. Ajatus voi olla my\u00f6s asenne tai reaktio: \u201dT\u00e4st\u00e4 tulikin ihan hyv\u00e4!<\/em>\u201d Se voi olla my\u00f6s itselle annettava ohje tai k\u00e4sky: \u201dAja sivuun ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 ambulanssi ohi<\/em>\u201d. T\u00e4ss\u00e4 jutussa ajatus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mielen kokonaisuutena, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asian (informaatio-osan) ja siihen liitetyt henkil\u00f6kohtaiset osat (merkitysosan).<\/p>\n\n\n\n

Idea <\/strong>on erityislaatuinen ajatus. Se on oivallus asian soveltamisesta, eli mit\u00e4 asialla voisi tehd\u00e4, mit\u00e4 haluaisi n\u00e4hd\u00e4 tai kokeilla ja mink\u00e4 toivoo onnistuvan. Idea voi olla uusi tai jo olemassa oleva. Ideoita keksit\u00e4\u00e4n tai saadaan. Idea voi olla oma tai joltain toiselta lainattu. Moni ihminen voi keksi\u00e4 saman idean toisistaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Idea on usein normaalista poikkeava ratkaisu ongelmaan, tekniikka tai menetelm\u00e4. Jaan t\u00e4ss\u00e4 esimerkin vuoksi yhden parhaista ideoistani:<\/p>\n\n\n\n

Ilmastointiteippi on niin monik\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 on hyv\u00e4 olla aina mukana. T\u00e4ysi rulla on kuitenkin liian iso ja painava kantaa repussa, joten teen n\u00e4in: Kun rullasta on k\u00e4ytetty suurin osa, kuorin sen pahvihylsyn sis\u00e4pintaa pois niin paljon, ett\u00e4 rullan voi litist\u00e4\u00e4. T\u00e4llaisena se mahtuu helposti ty\u00f6reppuun, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 vaikuta sarjamurhaajan v\u00e4lineist\u00f6lt\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ymm\u00e4rt\u00e4minen<\/strong> on toisen ajatusten, tunteiden ja kokemusten n\u00e4kemist\u00e4 niin, ett\u00e4 pystyy niit\u00e4 tulkitsemaan. Se ei edellyt\u00e4 niiden omaksumista, eik\u00e4 hyv\u00e4ksymist\u00e4. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole pysyv\u00e4 tila, vaan kumppani- ja tilannekohtainen hetkellinen oivallus.<\/p>\n\n\n\n

\u201dH\u00e4n ajattelee ja suhtautuu n\u00e4in t\u00e4ll\u00e4 persoonallisuudella, <\/em>
n\u00e4ill\u00e4 kokemuksilla ja n\u00e4ill\u00e4 sis\u00e4isill\u00e4 malleilla.<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n

Katachi <\/strong>(\u5f62) japanin kielen ja estetiikan k\u00e4site, jonka perusmerkityksi\u00e4 ovat muoto, hahmo, ulkomuoto, figuuri ja olemus sellaisena kuin se tulee n\u00e4kyviin. Abstraktimpia merkityksi\u00e4 ovat jonkin asian ilmenemistapa, tila tai lopputulos sek\u00e4 esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tai toiminnan tapa. K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 katachi-sanaa kuvaamaan ihmisen havaintoa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen mielens\u00e4 on tuottanut tilan, jota ei osaa viel\u00e4 tarkasti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tai esitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Ajatuksista<\/h2>\n\n\n\n

Mieli on jatkuvassa liikkeess\u00e4, mit\u00e4 kuvaa hyvin fraasi \u201dajatusten virta<\/em>\u201d. Kaikki ajatuksemme eiv\u00e4t kuitenkaan ole puhtaan ajatusty\u00f6n tuloksia. Asioihin liittyy henkil\u00f6kohtaisia osia, jotka voivat olla esimerkiksi kehon signaaleja. Kun olen v\u00e4synyt, suhtaudun kriittisesti ehdotuksiin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 ponnistuksista. V\u00e4symykseni liitt\u00e4\u00e4 asiaan kehoni viestin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 energiaa, mik\u00e4 muuttaa suhtautumistani itse asiaan. T\u00e4m\u00e4 on normaalia, mutta on ehk\u00e4 liian anteliasta kutsua niit\u00e4 ajatuksiksi. Nime\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuitenkin huomata, ett\u00e4 ajatuksilla on erilaisia muotoja ja teht\u00e4vi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • Kokemustieto: \u201dBudjettiin ei kannata koskea ennen aamukahvia.<\/em>\u201d<\/li>\n\n\n\n
  • Priorisointi: \u201dHoidetaan t\u00e4m\u00e4 kiireellinen asia<\/em> ensin<\/em>\u201d<\/li>\n\n\n\n
  • K\u00e4sky toimia: \u201dP\u00e4\u00e4st\u00e4 irti, ettei sormet j\u00e4\u00e4 v\u00e4liin!<\/em>\u201d<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Omat ajatuksemme eiv\u00e4t kaikki ole omiamme. Kohtaamme jatkuvasti erilaisia asioita ja ajatuksia. Muistamme osan niist\u00e4 siksi, ett\u00e4 olemme niist\u00e4 samaa mielt\u00e4 ja osan siksi, ett\u00e4 olemme niist\u00e4 eri mielt\u00e4. Muistamiseen vaikuttaa my\u00f6s se, liittyyk\u00f6 asiaan joitain henkil\u00f6kohtaisesti merkityksellisi\u00e4 osia. Esimerkiksi ajatusta \u201dBerliinin kone laskeutui 20 minuuttia aikataulustaan edell\u00e4.<\/em>\u201d ei tarvitse muistaa, koska tiedosta ei ole sinulle mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. Vastaavasti saatat lukiessasi joskus ajatella \u201dTuo pit\u00e4\u00e4 muistaa!<\/em>\u201d Sinulla on tuossa hetkess\u00e4 jo ajatus siit\u00e4, miss\u00e4 voit sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Mieli suodattaa jatkuvaa asioiden ja ajatusten virtaa etsien sielt\u00e4 itselle t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Lis\u00e4ksi muokkaamme ajatuksista itsellemme sopivia ja omaksumme niit\u00e4. Emme niin, ett\u00e4 omistaisimme ne, vaan niin, ett\u00e4 ajattelemme nyt itse samalla tavalla.<\/p>\n\n\n\n

    Omaa ajatusta pidet\u00e4\u00e4n helposti osana minuutta. Jos ajatustani kritisoidaan, se tuntuu kohdistuvan my\u00f6s minuun: ”He eiv\u00e4t pid\u00e4 ajatuksestani \u2192<\/em> he eiv\u00e4t pid\u00e4 minusta.<\/em>” Tuo oli pehmennetty versio, joten kokeillaan viel\u00e4 brutaalia rehellisyytt\u00e4: ”He pit\u00e4v\u00e4t ajatustani tyhm\u00e4n\u00e4 \u2192<\/em> he pit\u00e4v\u00e4t minua tyhm\u00e4n\u00e4.<\/em>”. Miten t\u00e4t\u00e4 voi hallita?<\/p>\n\n\n\n

      \n
    • Salaaminen: \u201cEn esit\u00e4 ajatustani, etteiv\u00e4t muut voi kritisoida sit\u00e4<\/em>\u201d<\/li>\n\n\n\n
    • Testaaminen: ”Esit\u00e4n vain johdannon ajatukseeni ja odotan, jatkaako joku muu sit\u00e4 samaan suuntaan kuin itse. Jos n\u00e4in k\u00e4y, tied\u00e4n etten ole ajatukseni kanssa yksin, vaan voin esitt\u00e4\u00e4 sen kokonaan.”<\/em><\/li>\n\n\n\n
    • P\u00e4ivitt\u00e4minen: \u201cPohdin ajatukseni saamaa kritiikki\u00e4 ja tarkistan omia k\u00e4sityksi\u00e4ni<\/em>\u201d<\/li>\n\n\n\n
    • Puolustaminen: \u201cKun ajatustani kritisoidaan, puolustan sit\u00e4 voimakkaasti<\/em>\u201d<\/li>\n\n\n\n
    • Hy\u00f6kk\u00e4\u00e4minen: \u201cKun ajatustani kritisoidaan, hy\u00f6kk\u00e4\u00e4n kyseist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 vastaan<\/em>\u201d<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      Edell\u00e4 kuvattu sosiaalinen riski lis\u00e4\u00e4 ajatusten esitt\u00e4miseen uuden vaatimuksen. ”Puhu niin, ettet vaikuta tyhm\u00e4lt\u00e4.<\/em>” Se tuo kirjoittamiseen my\u00f6s ulkoisen kuvan rakentamisen eli esitt\u00e4misen. ”Yrit\u00e4 sanoa jotain fiksua.<\/em>” T\u00e4m\u00e4 avaa my\u00f6s toisen suunnan: ”\u00c4l\u00e4 yrit\u00e4 olla liian fiksu t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4.<\/em>” T\u00e4m\u00e4 on tasapainoilua, mutta esimerkiksi ohjeiden laatimisessa auttaa periaate:<\/p>\n\n\n\n

      ”Pysy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u00e4l\u00e4k\u00e4 nyt r\u00f6nsyile historiaan, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n tai teoriaan.<\/em>”<\/p>\n\n\n\n

      \n\n\n\n

      Oppimisesta<\/h2>\n\n\n\n

      Kokemus on hyv\u00e4 opettaja. Teemme havaintoja maailmasta, vertailemme aiempiin kohtaamiimme tilanteisiin ja rakennamme selityksi\u00e4 ja ennusteita. Yrit\u00e4mme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa ja auttaa meit\u00e4 toimimaan siin\u00e4. Voit ehk\u00e4 palauttaa mieleesi hetken, kun jonkun tilanteen j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tit, ett\u00e4 seuraavalla kerralla toimit toisin.<\/p>\n\n\n\n

      Asioiden ja ajatusten vastaanottaminen on toinen tapa oppia. Niit\u00e4 tulkitaan, vertaillaan omiin ajatuksiin ja omaan maailmankuvaan. T\u00e4m\u00e4kin vaatii ajatusty\u00f6t\u00e4 ja on oikeastaan tiedon rakentelua. Tarkoitan t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin faktatietoa laajempia asioita, kuten kokemusten ja osaamisen jakamista sek\u00e4 asenteiden ja uskomusten v\u00e4littymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Ihminen oppii koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan. H\u00e4n rakentaa omaa maailmankuvaansa ja on yht\u00e4 aikaa my\u00f6s sen tuote. Jos vedet\u00e4\u00e4n mutkat suoraksi, maailmankuva tarkoittaa sis\u00e4ist\u00e4 mallia ja tapoja, joilla luokittelemme kohtaamiamme asioita. Maailmankuvaa voi ajatella osaksi minuutta, mutta ainakin se on yksi tekij\u00e4, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tapaamme ajatella. Ulkopuolisen silmin se v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kuvaa meit\u00e4 ihmistyyppin\u00e4: <\/p>\n\n\n\n

      ”H\u00e4n n\u00e4kee kaiken kovin mustavalkoisena.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

      Asioidenluokittelu on v\u00e4h\u00e4n kuin pajatson pelaamista. Kun saat jostain kolikon, nakkaat sen pelikoneeseen ja katsot, mihin riviin se solahtaa. Silloin kun uusi asia ei sovikaan sis\u00e4iseen malliimme, joudumme turvautumaan toiseen tapaan oppia. Se muistuttaa enemm\u00e4n autotallin miljoonalaatikkoa: kirjoita nimilappuihin mit\u00e4 asioita mik\u00e4kin lokero sis\u00e4lt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Miten luokittelemme kohtaamiamme asioita ja omia kokemuksiamme on hyvin l\u00e4hell\u00e4 sit\u00e4, miten ymm\u00e4rr\u00e4mme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa. Oma luokituksemme ohjaa meit\u00e4 havaitsemaan, nime\u00e4m\u00e4\u00e4n, tulkitsemaan, arvottamaan, ennustamaan ja muistamaan asioita. Ne vaikuttavat siihen, miten toiminmme. Ajatusketju luokituksesta toimintaan voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:<\/p>\n\n\n\n

        \n
      1. Muutoksessa menee aina jokin pieleen<\/li>\n\n\n\n
      2. Muuttokset ovat vaarallisia <\/li>\n\n\n\n
      3. Muutoksia pit\u00e4\u00e4 aina vastustaa<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

        Joskus uudet asiat ja kokemukset kuitenkin saavat meid\u00e4t tarkistamaan j\u00e4sennystapojamme: niit\u00e4 tarkennetaan, muutetaan tai nykyisten tilalle kehitet\u00e4\u00e4n kokonaan uusia. ”Muutos voi onnistua, jos se suunnitellaan yhdess\u00e4.”<\/em> Sit\u00e4 voi hyvin sanoa oppimiseksi.<\/p>\n\n\n\n

        \n\n\n\n

        Kirjoittamisesta<\/h2>\n\n\n\n

        Ajatus t\u00e4ytyy kirjata nopeasti yl\u00f6s, sill\u00e4 muuten se painuu takaisin mielen h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Laita se muistiin, vaikka se olisi vasta ajatuksen puolikas tai ajatus ajatuksesta. Jos ihmettelet usein, mit\u00e4 omat muistiinpanosi tarkoittavat, kirjaa ajatuksen kylkeen avainsana, mihin se liittyy. Asiayhteys auttaa usein muistamaan itse ajatuksen.<\/p>\n\n\n\n

        Ajatukset ovat aluksi ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 ja ohi vilahtavia hahmoja mielen h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Voit yritt\u00e4\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 kirjoittamalla. Vasta silloin voit n\u00e4hd\u00e4 ne ja keskustella niiden kanssa. Kirjoittaminen onkin oikeastaan keskustelua oman itsesi kanssa. Mielesi tarttuu ajatukseen, alkaa etsi\u00e4 sen ydint\u00e4 ja sille sopivaa kielellist\u00e4 muotoa. Se alkaa my\u00f6s liitt\u00e4\u00e4 asiaan henkil\u00f6kohtaisia osia. T\u00e4m\u00e4 kaikki vaatii keskittymist\u00e4 ja vie aikaa. Ja juuri t\u00e4h\u00e4n viittaa fraasi pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n.<\/em> V\u00e4hitellen tuo ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen hahmo kirkastuu ajatukseksi, jonka voi lopulta jakaa my\u00f6s muille. (ks. katachi)<\/p>\n\n\n\n

        Lis\u00e4t\u00e4\u00e4n viel\u00e4 hy\u00f6dyllisyyden vaatimus: \u201dEsit\u00e4 ajatuksia, joista on lukijalle jotain hy\u00f6ty\u00e4.<\/em>\u201d T\u00e4m\u00e4 rajaa kirjoittamista kahdesta suunnasta: ”Sanomattakin selvi\u00e4 asioita ei sanota<\/em>” ja \u201d\u00c4l\u00e4 anna ajatuksen kadota erikoiskielen ja teorioiden labyrintteihin<\/em>\u201d. Hyvist\u00e4k\u00e4\u00e4n ajatuksista ei ole hy\u00f6ty\u00e4, jos lukija ei niit\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4. Juuri t\u00e4ss\u00e4 on esitt\u00e4miseen liittyv\u00e4 vaara. Tarpeettoman vaikeaa kielt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joskus rakentamaan kuvaa kirjoittajan oppineisuudesta ja p\u00e4tevyydest\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kirjoittajan tavoitteena ei ole v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ajatuksia, vaan saada lukija tuntemaan itsens\u00e4 tyhm\u00e4ksi ja arvostamaan kirjoittajaa enemm\u00e4n kuin h\u00e4n ansaitsisi. T\u00e4ss\u00e4 on ajatuksen hy\u00f6dyllisyyden ja kirjoittajan esiintymisen v\u00e4linen j\u00e4nnite. Periaatteen voi muotoilla kirjoittajan huoneentauluun n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

        \u201dK\u00e4yt\u00e4 ammattikielt\u00e4 ja alan teoriaa vain alan ihmisten kesken.<\/em>\u201d<\/p>\n\n\n\n

        Kirjoittaessa on hy\u00f6dyllist\u00e4 erottaa ajatuksen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 asia ja siihen henkil\u00f6kohtaisesti liitetyt osat. T\u00e4m\u00e4n taustalla on n\u00e4kemys, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki asioiden ominaisuudet ovat ihmisten niihin liitt\u00e4mi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n

        \u201dAuto ei itsess\u00e4\u00e4n maksa mit\u00e4\u00e4n.
        Autokauppias laittaa hintaesitteen pyyhkij\u00e4n alle.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

        Asioihin liitetyt ominaisuudet ovat siis subjektiivisia. Kirjoittajalla on mieless\u00e4\u00e4n esitt\u00e4miins\u00e4 asioihin liittyneet henkil\u00f6kohtaiset osat, mutta h\u00e4n ei kirjoita kaikkea n\u00e4kyviin. Vastaavasti lukija liitt\u00e4\u00e4 lukemiinsa asioihin omat henkil\u00f6kohtaiset osansa. Olennaista on, ett\u00e4 kumpikaan ei tied\u00e4 tarkasti mit\u00e4 ne toisella ovat, T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n siihen, mit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoitetaan merkityksen<\/em> k\u00e4sitteell\u00e4. V\u00e4lt\u00e4n tuota sanaa, sill\u00e4 sanakirjamerkitys ja henkil\u00f6kohtainen merkitys sekoittuvat helposti kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

        kes\u00e4m\u00f6kki<\/strong> (subst.) 1. <\/strong>Usein j\u00e4rven rannalle rakennettu ja saunalla varustettu vapaa-ajan asunto. 2. <\/strong>Isois\u00e4 rakensi t\u00e4m\u00e4n itse ja nyt me pid\u00e4mme siit\u00e4 huolta.<\/p>\n\n\n\n

        Asioihin liittyvi\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia osia ei yleens\u00e4 kirjoiteta n\u00e4kyviin. Joskus ne eiv\u00e4t ole selkeit\u00e4 kirjoittajalle itsellek\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi niiden jakaminen vaatii rohkeutta. Pelk\u00e4t asiat ovat kuitenkin jossain mieless\u00e4 tyhji\u00e4 ja kylmi\u00e4. Henkil\u00f6kohtaiset osat kertovat lukijalle, miksi asia on kirjoittajalle t\u00e4rke\u00e4 ja mit\u00e4 kaikkea yhteen ajatukseen onkaan pakattu mukaan.<\/p>\n\n\n\n

        \n\n\n\n

        Keskustelusta<\/h2>\n\n\n\n

        Keskustelua ei turhaan sanota ajatusten vaihtamiseksi<\/em>, sill\u00e4 sit\u00e4 se kirjaimellisesti on. Siin\u00e4 jaetaan yhteist\u00e4 tilaa ja aikaa sek\u00e4 raotetaan omaa mielt\u00e4 toisille ihmisille. Joskus keskustelulla ja keskustelijoilla on tavoite, mutta joskus se vain alkaa, kun siihen tulee tilaisuus. Kun ihmiset kohtaavat, samalla kohtaavat my\u00f6s erilaiset persoonallisuudet, kokemustaustat ja maailmankuvat.<\/p>\n\n\n\n

        Hyv\u00e4ss\u00e4 keskustelussa kaikki antavat omastaan ja saavat toisilta. Yhden esitt\u00e4m\u00e4 ajatus synnytt\u00e4\u00e4 toisessa jatkoajatuksen ja keskustelu etenee ja syvenee. Hyv\u00e4n keskustelun tiet\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ettei sit\u00e4 halua mitenk\u00e4\u00e4n lopettaa ja pitk\u00e4kin junamatka kuluu aivan huomaamatta.<\/p>\n\n\n\n

        Ajatusten esitt\u00e4misest\u00e4 puhuttiin jo aiemmin ja tulkinnoista on luvassa lis\u00e4\u00e4 seuraavassa luvussa, joten keskityt\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kuuntelemiseen. Keskustelutaitojen yhteydess\u00e4 puhutaan usein aidosta kuuntelemisesta. Mit\u00e4 se voisi olla?<\/p>\n\n\n\n