{"id":3232,"date":"2026-09-26T09:58:16","date_gmt":"2026-09-26T09:58:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/?p=3232"},"modified":"2026-09-28T19:14:59","modified_gmt":"2026-09-28T19:14:59","slug":"tulkinnasta-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/2026\/09\/26\/tulkinnasta-osa-2\/","title":{"rendered":"Tulkinnasta &#8211; Osa 2"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Juttusarjan alussa puhuttiin siit\u00e4, ettei \u00e4\u00e4nteill\u00e4, kirjaimilla tai tavumerkeill\u00e4 ole omaa itsen\u00e4ist\u00e4 merkityst\u00e4. Ne ovat vain palikoita, joista kielen sanoja ja merkityksi\u00e4 rakennetaan. Nyt menn\u00e4\u00e4n kauemmas historiaan ja haetaan esimerkit manner-Kiinasta. Sielt\u00e4 tuotiin Japaniin sek\u00e4 kirjoitustaito ett\u00e4 kirjoitusmerkit jo 100-500-luvuilla. N\u00e4it\u00e4 kiinalaisper\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 kutsutaan <em>kanjeiksi<\/em> ja n\u00e4ist\u00e4 yksikin merkki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 merkityksen tai jopa useampia. Kiina sekoittaa nyt aiemman selityksen, mutta se olikin aivan liian siisti.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">A l\u00e4nsimainen kirjainmerkki, lausutaan <em>a<\/em>, ei merkitse itsess\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">\u30a2 japanilainen katakana-tavumerkki, lausutaan <em>a<\/em>, ei merkitse itsess\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">\u5b89 kiinalainen merkki, lausutaan <em>an \/ yasu,<\/em> merkitsee levollista, rauhallista tai turvallista oloa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kielen merkityskerrokset<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kiinalaisper\u00e4isten merkkien kohdalla huomaa, miss\u00e4 yksi tiivis merkki tarkoittaa monia eri asioita. Se, mink\u00e4 merkityksen sanalle valitsemme, on koko t\u00e4m\u00e4n juttusarjan ydinasioita. Katsotaan yht\u00e4 merkki\u00e4 ja kokeillaan, mit\u00e4 siit\u00e4 saadaan irti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u7a7a<\/strong> (<em>kara \/<\/em> <em>sora<\/em>)<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">(perusmerkitys) taivas eli se avara alue, jonka n\u00e4emme<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">(abstrakti) ilmatila, taivaankansi tai yl\u00e4puolinen avaruus<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">(k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen) s\u00e4\u00e4 ja taivaan tila eli milt\u00e4 taivas n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tai millainen s\u00e4\u00e4 on<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">(runollinen) kaukaisuus tai saavuttamaton yl\u00e4puolinen maailma<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">(filosofinen) et\u00e4isyys, tyhjyys ja vapaus<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Merkityskerrokset eiv\u00e4t tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 merkill\u00e4 olisi t\u00e4ysin sattumanvaraisia erilaisia merkityksi\u00e4. Ne voi n\u00e4hd\u00e4 saman ajatuksen erilaisina muotoina tai s\u00e4vyin\u00e4. Verrataan suomen kielen <em>taivas<\/em>-sanaan. Siit\u00e4 l\u00f6ytyy samantyyppiset tasot, mutta niiden lis\u00e4ksi vahvoja uskonnollisia merkityksi\u00e4 tuonpuoleisena maailmana ja jumalan asuinsijana <em>\u201dtaivaan koti\u201d<\/em>. K\u00e4yt\u00e4mme sit\u00e4 viel\u00e4kin luontouskonnon mukaisena hahmona<em>\u201dTaivas varjele!\u201d.<\/em>  Se kantaa my\u00f6s merkityksi\u00e4 suuresta menestyksest\u00e4 <em>\u201dMyynti r\u00e4j\u00e4hti taivaisiin\u201d<\/em> ja suuresta onnesta <em>\u201dTaivaallisen hyv\u00e4\u00e4!\u201d.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 <strong>\u7a7a<\/strong> merkki liittyy my\u00f6s mukavasti edelliseen osaan. En viel\u00e4 silloin voinut puhua kanjeista, mutta nyt voin: japanilaiset kirjoittavat <em>karate<\/em>-sanan kahdella kanjilla \u7a7a (<em>kara<\/em>, tyhj\u00e4) + \u624b (<em>te<\/em>, k\u00e4si). Huomasitko? Saman kanji-merkin voi lukea japaniksi <em>kara<\/em> tai <em>sora<\/em>. What? Jos joku nyt saisi p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 lukea samat merkit <em>sorate<\/em>, se olisi <em>taivask\u00e4si<\/em>. Kummalla tavalla luet merkin? Se riippuu siit\u00e4, tarkoitatko tyhjyytt\u00e4 vai taivasta. T\u00e4m\u00e4 saa kielenopiskelijan nauramaan, mutta vain siksi, ettei kukaan huomaa h\u00e4nen itkev\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Visuaalisia vihjeit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kun aloin opetella japanin tavuaakkosia, yritin keksi\u00e4 muistiapuja. Esimerkiksi hiragana-merkist\u00f6n \u304f (ku) on minusta ihan selv\u00e4 ison K-kirjaimen puolikas. Samoin katakana-merkist\u00f6n \u30ab (ka) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pienelt\u00e4 k-kirjaimelta, jolla on kirahvin jalat. Noin n\u00e4m\u00e4 kaksi muistan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Aloin etsi\u00e4 visuaalisia vihjeit\u00e4 my\u00f6s kanji-merkeist\u00e4, niinkuin ne olisivat kuva-arvoituksia. Muutaman niis\u00e4 voikin tunnistaa helposti kuvaavan jotakin konkreettista asiaa, kuten joenuomaa, vuorenhuippuja tai puita:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">\u5ddd <em>joki<\/em> (lausutaan <em>sen \/ kawa<\/em>)<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">\u5c71 <em>vuori<\/em> (lausutaan <em>san<\/em> \/ <em>yama<\/em>)<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">\u68ee <em>mets\u00e4<\/em> (lausutaan <em>s\u0113n \/<\/em> <em>mori<\/em>)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Osa merkeist\u00e4 vaatii pidempi\u00e4 selityksi\u00e4 ja historiallista tulkintaa. Seuraavassa kaksi esimerkki\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u518a<\/strong> <strong>(satsu) kirja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Historiallista kontekstia<\/strong>: Muinainen kiinalainen tapa ennen paperia oli kirjoittaa merkit bambusuikaleille, jotka oli kiinnitetty yhteen ny\u00f6reill\u00e4. Merkiss\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 pystysuuntaisia bambus\u00e4leit\u00e4 ja kaksi vaakasuuntaista ny\u00f6ri\u00e4 niit\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4ss\u00e4. (ks. kuvahaku \u201d<a href=\"https:\/\/www.google.com\/search?q=traditional+bamboo+slat+book&amp;sca_esv=aad93e118372d4df&amp;hl=en&amp;sxsrf=APpeQnuNEBf53OW6pTFTEfakfH1wZaxV6g:1790279471081&amp;source=hp&amp;biw=1272&amp;bih=554&amp;ei=L3-1asvuA8CswPAP6rLzgQs&amp;iflsig=ABILxe8AAAAAarWNP6ePs6UFBNO5wk_PpmWF3ofEOwOF&amp;ved=0ahUKEwiLwq_f_oeXAxVAFhAIHWrZPLAQ4dUDCA0&amp;uact=5&amp;oq=traditional+bamboo+slat+book&amp;gs_lp=EgNpbWciHHRyYWRpdGlvbmFsIGJhbWJvbyBzbGF0IGJvb2tIkWNQ_AxY11hwAHgAkAEAmAEeoAGuBaoBAjI4uAEDyAEA-AEBigILZ3dzLXdpei1pbWeYAhSgAo0EqAIAwgIFEAAYgATCAgcQABiABBgKwgIEEAAYHpgDAZIHAjIwoAfiZLIHAjIwuAeNBMIHBjcuMTIuMcgHFoAIAQ&amp;sclient=img&amp;udm=2&amp;sei=PX-1aq-BPPCi1fIP98mB2A8\">traditional bamboo slat book<\/a>\u201d)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 spekulointia<\/strong>: Puusuikaleista tehty ja rullaksi k\u00e4\u00e4ritty kirjasidos alkaa kiehtoa mielikuvitusta. Miten sellainen voi toimia? Oikeak\u00e4tinen kirjoittaja pit\u00e4\u00e4 mustepensseli\u00e4 oikeassa k\u00e4dess\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vasemmalla k\u00e4dell\u00e4\u00e4n rullasta esiin puhdasta kirjoituspintaa. On helppo kuvitella, miten silloisen kirjan muoto oli my\u00f6s syyn\u00e4 muinaisen Kiinan ja Japanin kirjoitussuunnalle: ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas ja oikealta vasemmalle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Faktantarkistus<\/strong>: Kiinan opetusministeri\u00f6n merkkitietokannassa (<em>Dictionary of Chinese Character Variants<\/em>) \u518a:n varhainen selitys kuvaa nimenomaan pitki\u00e4 ja lyhyit\u00e4 s\u00e4leit\u00e4 sek\u00e4 niit\u00e4 yhdist\u00e4vi\u00e4 sidoksia. Oxfordissa oleva kiinalaisia kirjoja k\u00e4sittelev\u00e4 l\u00e4hde <em>\u201dChinese Books Before Paper\u201d<\/em> kuvaa pystysuuntaisia s\u00e4leit\u00e4, jotka sidottiin yhteen ja joita luettiin oikealta vasemmalle; kokonaisuus voitiin rullata. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Lause \u201dsilloisen kirjan muoto oli my\u00f6s syyn\u00e4 muinaisen Kiinan ja Japanin kirjoitussuunnalle\u201d on kuitenkin liian vahva v\u00e4ite. Kirjoitussuunta liittyy kyll\u00e4 s\u00e4leiden muotoon ja niiden j\u00e4rjest\u00e4miseen: tutkimusl\u00e4hde kuvaa s\u00e4leiden asettamisen oikealta vasemmalle ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas juuri niiden fyysisen rakenteen yhteydess\u00e4. Mutta historiallista syy-yhteytt\u00e4 ei kannata t\u00e4ss\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4in yksinkertaisena lauseena.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size wp-block-paragraph\"><strong>\u548c<\/strong> <strong>(wa) harmonia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Merkki muodostuu kahdesta osasta, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s itsen\u00e4isin\u00e4 merkkein\u00e4. Vasen puoli \u79be merkitsee viljaa tai satoa ja oikea puoli \u53e3 suuta tai sy\u00f6mist\u00e4. Merkill\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme merkitystasoa:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">(perusmerkitys) harmonia, rauha ja ryhm\u00e4henki<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">(historiallinen) Japanilaisuus, perinteisyys ja luonnonmukaisuus<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">(matemaattinen) summa<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Etymologista spekulointia<\/strong>: Kun katsoo vasemmanpuoleista osaa (\u79be), n\u00e4kee kuinka viljan korret ovat taipuneet alasp\u00e4in. Niin tapahtuu, kun sato on runsas. Merkin oikea puoli kuvaa sy\u00f6mist\u00e4 tai avointa suuta (\u53e3). Kokonaisen merkin selitys l\u00f6ytyy, kun n\u00e4m\u00e4 kaksi merkityst\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 yhteen: Kun sato on hyv\u00e4, ruokaa riitt\u00e4\u00e4 kaikille, eiv\u00e4tk\u00e4 tyytyv\u00e4iset kyl\u00e4l\u00e4iset riitele tai varastele ruokaa toisiltaan. Yhteishenki on sit\u00e4, ett\u00e4 puhaletaan yhteisen hiileen ja tulokset lasketaan yhteen. N\u00e4in my\u00f6s summan k\u00e4site sopii oikein hyvin t\u00e4h\u00e4n merkitysten kokonaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Faktantarkistus:<\/strong> Monissa kanji-yhdistelm\u00e4merkeiss\u00e4 yksi osa antaa vihjeen merkityksest\u00e4 ja toinen \u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole yleisp\u00e4tev\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6, eik\u00e4 osien sijainti yksin kerro niiden teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Kyseisen <strong>\u548c<\/strong>-merkin molempien osien k\u00e4ytt\u00e4minen merkityksen osina on v\u00e4\u00e4r\u00e4 tulkinta. (tarkemmin <a href=\"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-content\/uploads\/sites\/24\/2026\/09\/factcheck-2026-09-26.pdf\">bonusmateriaalissa<\/a>)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Oma tulkinta<\/strong>: Vaikka tuo tarina ei ole historiallisesti totta, siit\u00e4 on vaikea luopua, sill\u00e4 se on niin hyv\u00e4. Vaarana on, ett\u00e4 nyt kun kerroin sen, sin\u00e4kin saatat pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 totena. Voi viel\u00e4 olla, ett\u00e4 kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 en en\u00e4\u00e4 itsek\u00e4\u00e4n muista, ett\u00e4 se oli pelkk\u00e4\u00e4 arvailua.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Taidan ottaa tavaksi summata jutun t\u00e4rkeimm\u00e4t asiat siistiin nuolikaavioon. Tulkinta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4lt\u00e4 ja suoraviivaiselta. Olisipa se oikeastikin t\u00e4llaista!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">mit\u00e4 n\u00e4en \u2192 mit\u00e4 voin p\u00e4\u00e4tell\u00e4 \u2192 miten selit\u00e4n \u2192 mink\u00e4 uskon todeksi<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Bonusmateriaali: <a href=\"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-content\/uploads\/sites\/24\/2026\/09\/convo-2026-09-26.pdf\">Keskustelu teko\u00e4lyn kanssa 2026-09-26<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Juttusarjan seuraavassa, eli kolmannessa osassa yritet\u00e4\u00e4n kuulla se, mit\u00e4 ei sanota \u00e4\u00e4neen. Jatkuu ensi viikolla!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Juttusarjan alussa puhuttiin siit\u00e4, ettei \u00e4\u00e4nteill\u00e4, kirjaimilla tai tavumerkeill\u00e4 ole omaa itsen\u00e4ist\u00e4 merkityst\u00e4. Ne ovat vain palikoita, joista kielen sanoja ja merkityksi\u00e4 rakennetaan. Nyt menn\u00e4\u00e4n kauemmas historiaan ja haetaan esimerkit manner-Kiinasta. Sielt\u00e4 tuotiin Japaniin sek\u00e4 kirjoitustaito ett\u00e4 kirjoitusmerkit jo 100-500-luvuilla. N\u00e4it\u00e4 kiinalaisper\u00e4isi\u00e4 merkkej\u00e4 kutsutaan kanjeiksi ja n\u00e4ist\u00e4 yksikin merkki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 merkityksen tai jopa useampia. Kiina [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":96,"featured_media":3235,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"class_list":["post-3232","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3232","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/96"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3232"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3232\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3307,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3232\/revisions\/3307"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3235"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3232"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3232"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}