{"id":699,"date":"2026-05-17T16:33:15","date_gmt":"2026-05-17T16:33:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/?p=699"},"modified":"2026-05-19T13:33:56","modified_gmt":"2026-05-19T13:33:56","slug":"sanotaanko-nain","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/2026\/05\/17\/sanotaanko-nain\/","title":{"rendered":"Sanotaanko n\u00e4in"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size\">Nyt puhutaan japanin kielen puhumisesta ja puhutun kielen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suomea puhuvan ensimm\u00e4iset havainnot siit\u00e4, miksi puhuminen voi tuntua helpolta, mutta ymm\u00e4rt\u00e4minen t\u00e4ysin mahdottomalta. T\u00e4m\u00e4 aihe on tietysti laaja ja linkittyy kaikkialle kieleen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Puhuminen on monelle kielenopiskelun vaikein osa. Etenkin jos kyseisen kielen puhujat ovat maapallon toisella puolella, et ole kielikurssilla, eik\u00e4 kuplassasi ole syntyper\u00e4isi\u00e4. Rikotaan aluksi suomalainen perinne ja aloitetaan positiivisesta. Radikaali ajatus!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>Mik\u00e4 suomalaiselle on helppoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">Vokaalit lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan, samalla tavalla kuin suomessa, eli oikein. Peruspakassa vain viisi vokaalia (A-I-U-E-O). Ja kyll\u00e4, v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. Vertailun vuoksi englannin vokaalit lausutaan ihan eri tavalla kuin ne kirjoitetaan (A \u2192 EI, E \u2192 II, I \u2192 AI, O \u2192 OU. U \u2192 JUU ja Y \u2192 WHAI).<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Kirjaimet \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n lyhyin\u00e4. Pitk\u00e4n\u00e4 \u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4t kirjaimet on selke\u00e4sti merkitty. Ajattele englannin sanaa <em>you <\/em>(sin\u00e4). Se kuulostaa yhdelt\u00e4 \u00e4\u00e4nteelt\u00e4, muttei siit\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuuntelemalla tied\u00e4, onko jokin kirjain pitk\u00e4 vai lyhyt. Vertaa japanin sanaan <em>yoru <\/em>(y\u00f6). Ei mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Tavun ensimm\u00e4isen kirjaimen per\u00e4\u00e4n on aina liimattu lyhyt vokaali.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Puheen virta on tasainen ja v\u00e4h\u00e4n sellainen nakuttava. Rytmist\u00e4 puhutaan lis\u00e4\u00e4 toisella kertaa.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Isoja kirjaimia ei painoteta, sill\u00e4 niit\u00e4 ei ole. Kaikki kirjaimet ovat samankokoisia.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>Mik\u00e4 suomalaiselle on vaikeaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">Kun japanilainen sanoo R:n, suomalainen ei ole varma, tarkoittiko h\u00e4n R-kirjainta vai sanoiko h\u00e4n L-kirjaimen R-\u00e4\u00e4nteen\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Kun suomalainen puhuu japania, h\u00e4n turvautuu helposti suomalaisen R-kirjaimen p\u00e4risev\u00e4\u00e4n ja voimakkaaseen \u00e4\u00e4nt\u00e4mistapaan. Se kuulostaa japanilaisesta jopa v\u00e4h\u00e4n aggressiiviselta.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Suomessa \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n kaikki kirjaimet, mutta japanissa sanan loppuvokaali haihtuu joskus pois. On vaikea olla sanomatta kirjainta, kun se siin\u00e4 on.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Suomessa painotetaan sanan ensimm\u00e4ist\u00e4 ja englannissa toista tavua. Japanissa ei painoteta tiettyj\u00e4 tavuja samalla tavalla. Suomalainen painottaa helposti oman \u00e4idinkielens\u00e4 mukaan, mik\u00e4 kuulostaa japanilaisesta oudolta.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Suomessa kirjaimen tai tavun sanomiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sen verran aikaa kuin tarvitsee. Japania voi ajatella tasaisena tavujen virtana. Siit\u00e4 on vaikea erottaa yksitt\u00e4isi\u00e4 sanoja.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Tavuilla on kaksi eri s\u00e4velkorkeutta (matala ja korkea), jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sanan merkityst\u00e4. Suomessa lauseen s\u00e4velkorkeus l\u00e4hinn\u00e4 vain laskee loppua kohden.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>R-kirjaimen ongelma<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Katsotaan tarkemmin yht\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4miseen liittyv\u00e4\u00e4 yksityiskohtaa, joka tulee eteen heti opiskelun alkumetreill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Kun haluaa opetella \u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n R:n japanilaiseen tapaan, t\u00e4ytyy pehment\u00e4\u00e4 suomalaista puhetapaa. Siihen voidaan tarvita syv\u00e4\u00e4 psykologiaa ja kipe\u00e4n kollektiivisen koulumuiston esiin kaivamista. Suomalaisissa alakouluissa \u00e4rr\u00e4vika oli varma tapa joutua koulukiusatuksi. Eip\u00e4 ihme, ett\u00e4 korostettu \u00e4\u00e4nt\u00e4minen on juurtunut meihin syv\u00e4lle. Anna siis itsellesi lupa. <em>&#8221;T\u00e4m\u00e4 tapa ei ole v\u00e4\u00e4r\u00e4. Voin puhua n\u00e4in.&#8221;<\/em><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">Japanilainen R on suomalaisen korvassa R:n, L:n ja D:n v\u00e4limaastossa<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Japanilainen R erottuu kuitenkin selvemmin kuin englanninkieless\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">R:n \u00e4\u00e4nt\u00e4misongelma voidaan ratkaista t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Se tapahtuu luonnollisesti harjoittelemalla:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">Periaatteena on ponnistella mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. \u00c4l\u00e4 p\u00e4risyt\u00e4 kielt\u00e4, \u00e4l\u00e4k\u00e4 liikuta leukaa, huulia tai poskia<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">\u00c4l\u00e4 ty\u00f6nn\u00e4 ilmaa palleasta saakka. K\u00e4yt\u00e4 vain suussasi oleva ilma<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Kokeile lausua yksitt\u00e4isi\u00e4 tavuja: (ra-ri-ru-re-ro)<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Kokeile kuiskaamista: \u00e4\u00e4nn\u00e4t pehme\u00e4sti, kun ilmavirta on pienempi.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\">Kuvittele olevasi vatsastapuhuja: k\u00e4sinuken suu liikkuu, mutta sin\u00e4 olet t\u00e4ysin kivikasvo.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Lis\u00e4ksi R-\u00e4\u00e4nnett\u00e4 voi pehment\u00e4\u00e4 liitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se sopivaan mielikuvaan. Nyt ei siis manata pahoja henki\u00e4 perkele-sanan  voimalla, vaan ajatellaan jotain kaunista. Kuvittele esimerkiksi kukkivia kirsikkapuita ja sano \u00e4\u00e4neen <em>sakura<\/em> (kirsikankukka). Huomasitko, miten puheen energia muuttui? T\u00e4t\u00e4 tarkoittaa pehme\u00e4  puhetapa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>Sanat ovat tavuvirtaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Japanin kielen sanat rakentuvat tavuista, jotka kuulostavat suomalaisesta v\u00e4h\u00e4n robottimaisilta ja hakkaavilta. Tavut ovat lyhyit\u00e4, usein kahden kirjaimen yhdistelmi\u00e4: ensin konsonantti, sitten vokaali. T\u00e4llaisia kirjainpareja on helppo ketjuttaa per\u00e4kk\u00e4in ja puhua nopeasti. Puheessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n painoteta ensimm\u00e4ist\u00e4 tavua niin kuin suomessa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Seuraavassa muutama esimerkkisana, joilla voit kokeilla aina vain pidempien tavuketjujen \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>kiri <\/em>(usva tai sumu) &#8221;ki-ri&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>yama <\/em>(vuori, \u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n &#8221;jama&#8221;) &#8221;ya-ma&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>ikiru <\/em>(el\u00e4\u00e4) &#8221;i-ki-ru&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>Haruko <\/em>(naisen etunimi) &#8221;ha-ru-ko&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>sabishii <\/em>(haikea, yksin\u00e4inen) &#8221;sa-bi-shi-i&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>Hiroyuki <\/em>(miehen etunimi) &#8221;hi-ro-yu-ki&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>furitsuke <\/em>(koreografia) &#8221;fu-ri-tsu-ke&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>monogatari <\/em>(tarina) &#8221;mo-no-ga-ta-ri&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>Hajimemashite <\/em>(hauska tutustua) &#8221;ha-ji-me-ma-shi-te&#8221;<\/li>\n\n\n\n<li class=\"has-medium-font-size\"><em>Hitsujibungaku <\/em>(alt.rock-yhtye, &#8221;lammaskirjallisuus&#8221;) &#8221;hi-tsu-ji-bu-n-ga-ku&#8221;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Hyv\u00e4 keino rytmin yll\u00e4pit\u00e4miseen on naputtaa tahtia jalalla. Jos haluat antaa tahtia muille, voit vaikka kohottaa toisen k\u00e4tesi ja heiluttaa etusormea tavurytmin tahtiin. T\u00e4m\u00e4 on suoraan japanilaisen konserttiyleis\u00f6n koreografiasta (<em>furi<\/em>). Se on yksi yleis\u00f6n tapa osallistua ja kannustaa esiintyj\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\"><strong>Musiikki auttaa kaikkeen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Kun olet harjoitellut yksitt\u00e4isten sanojen \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4, kannattaa seuraavaksi siirty\u00e4 kokonaisiin lauseisiin. T\u00e4ss\u00e4 musiikki on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tehokas apu. Kuuntelemalla oppii erottamaan sanoja ja mukana laulamalla oppii \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4. Laulajista voi ottaa mallia, miten syntyper\u00e4iset \u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t. Jos pid\u00e4t esill\u00e4 laulun sanoja, voit helpommin laulaa mukana. Sanoitukista n\u00e4et my\u00f6s, milt\u00e4 puhuttu kieli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekstin\u00e4. Kun viel\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t tarttuvan kappaleen, josta oikeasti pid\u00e4t, hyr\u00e4ilet niit\u00e4 muutenkin ja harjoittelet ihan huomaamattasi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Alla on linkit Aliens-kappaleen kahteen eri versioon. Kirinji-yhtye teki alkuper\u00e4isen jo vuonna 2000. Siit\u00e4 tuli musiikin harrastajien hiljainen kulttiklassikko, joka soi radioissa edelleen. T\u00e4m\u00e4n rauhallisen kappaleen mukana on helppo laulaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\">Uru teki oman versionsa vuonna 2025. Kappaleen tunnelma on haikea, mutta laulajan ansiosta my\u00f6s l\u00e4mmin ja herkk\u00e4. Lis\u00e4ksi Uru \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 niin tarkasti ja selke\u00e4sti, ett\u00e4 jokainen tavu erottuu vaivatta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\"><a href=\"https:\/\/youtu.be\/_FOL-94B9cE\">Kirinji: ALIENS<\/a> (2018 Remaster, YouTube)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\"><a href=\"https:\/\/youtu.be\/dcn1nwoxG5I\">Uru: ALIENS<\/a> (2025, YouTube)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size\"><a href=\"https:\/\/genius.com\/Kirinji-aliens-lyrics\">ALIENS<\/a> -sanoitus romaji-aakkosilla (genius.com)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nyt puhutaan japanin kielen puhumisesta ja puhutun kielen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suomea puhuvan ensimm\u00e4iset havainnot siit\u00e4, miksi puhuminen voi tuntua helpolta, mutta ymm\u00e4rt\u00e4minen t\u00e4ysin mahdottomalta. T\u00e4m\u00e4 aihe on tietysti laaja ja linkittyy kaikkialle kieleen. Puhuminen on monelle kielenopiskelun vaikein osa. Etenkin jos kyseisen kielen puhujat ovat maapallon toisella puolella, et ole kielikurssilla, eik\u00e4 kuplassasi ole syntyper\u00e4isi\u00e4. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":96,"featured_media":723,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[15,17,20,13],"class_list":["post-699","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","tag-japani","tag-oppimateriaali","tag-petaja-opisto","tag-sasky"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/699","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/96"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=699"}],"version-history":[{"count":90,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/699\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":807,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/699\/revisions\/807"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/723"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=699"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=699"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.sasky.fi\/ruohomaki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=699"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}