Kun TurvaX -hanketta alettiin suunnittelemaan keväällä 2022, Covid-19 -pandemia oli väistymässä, mutta tilalle oli syntynyt uusi globaalisti vaikuttava kriisi. Tällöin myös Saskyn oppilaitoksissa tehdyn turvallisuuskartoituksen avulla havaittiin, että fyysisen turvallisuuden koettiin olevan kunnossa, mutta samalla oli havaittavissa sosiaalisen ja psykologisen turvallisuuden puuttumisen kokemuksia.
Mitä kouluterveyskyselyt meille kertoivat?
Hankkeen suunnittelua aloittaessa, ammatillisen koulutuksen puolella toiminut TURVA-hanke oli päättymässä. Hanke oli nostanut Saskyssa keskustelua turvallisuudesta: opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuskyselyssä keväällä 2022 nousi esiin toiveita ja kokemuksia turvallisuuden kehittämisestä. Nuorten ääni toi erityisesti verkkoalustojen turvallisuuden tarpeen pinnalle.
Kouluterveyskyselyiden vertailu toi pohjaa hankkeelle. Vuonna 2019 sosiaalista ahdistusta kaikista kyselyyn vastanneista lukio-opiskelijoista kokivat 37,1 %; tytöt (46,1 %) kokivat sosiaalista ahdistusta poikia (23,7 %) enemmän. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta kaikista opiskelijoista vuonna 2019 koki 13,9 %, kun taas vastaava luku vuonna 2021 oli 21,5 %.
Fyysinen kiusaaminen oli vuosina 2019 ja 2021 välillä tehdyssä vertailuissa matala toisella asteella; tällöin vähintään yhden kerran viikossa kiusaamista oli kokenut kumpanakin vuonna vain 1,1 % vastanneista. Kuitenkin koulukiusaamista kännykän tai netin kautta, oli kaikista vastanneista lukiolaisista kokenut 23,9 % vastanneista.
Vuonna 2019 tehty Lukiolaisbarometri antoi hanketta tukevia tuloksia; noin 10 % lukiolaisbarometriin vastanneista (vastanneita 3000) raportoi kokeneensa syrjintää ja kiusaamista. Lukiolaisbarometri ilmoitti myös, että muunsukupuoliset raportoivat kokeneensa näitä enemmän kuin miehet tai naiset.
Kuitenkin seksuaalisen häirinnän oli parin vuoden aikana koettu lisääntyneen. Kaikista kyselyyn vastanneista lukiolaisista 17,9 % oli kokenut häiritsevää seksuaalista ahdistelua vuonna 2021, kun vastaava luku pari vuotta aikaisemmin oli 11,6 %. Puhelimessa tai netissä koettua häirintää oli vuonna 2019 kokenut 15,7 % ja vuonna 2021 26,7 %. Myös häiritsevää ehdottelua yhden vuoden aikana oli vuonna 2019 kokenut 21,9 % ja vuonna 2021 33,5 % vastanneista.
Osa tuloksista on selitettävissä Covid-19 tuomalla epävarmuudella, etäopetuksella, eristäytymisellä ja muilla nuorten kokemilla tekijöillä, mutta kaikkia ei. Tuloksissa on selkeästi havaittavissa yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksia, joista kaikki eivät ole olleet askeleita parempaan suuntaan.
Alkukartoituksesta suuntaa hankkeen toiminnalle
Hankkeen alkumetreille teetettiin jokaisessa hankkeen lukiossa sama alkukartoituskysely. Sama kysely toteutetaan vielä kaksi kertaa hankkeen aikana, jotta saadaan vertailtua tuloksia ja kehityssuuntia.
Kartoituksessa pyrittiin käsittelemään turvallisuuden tilaa, kokemusta ja sen osa-alueita mahdollisimman laajasti, jotta ymmärtäisimme nuoriamme paremmin. Kyselyssä kartoitettiin ensin henkilökohtaisen turvallisuuden tunteen heikentäviä ja parantavia tekijöitä. Tämän jälkeen siirryttiin oppilaitosturvallisuuden osa-alueiden toteutumiseen fyysisen, sosiaalisen ja digitaalisen turvallisuuden toteutumisen näkökulmasta arvioiden väittämiä asteikolla 1-4 (1= ei toteudu ollenkaan, 4= toteutuu erittäin hyvin).
Suurimpina tekijöinä opiskelijoiden henkilökohtaista turvallisuuden tunnetta heikentävät kyselyn perusteella yksinäisyys, terveys, sota, läheisten turvallisuus sekä oma talous. Näistä suurin heikentävä tekijä kaikkien lukioiden keskiarvolla oli oma talous (27,7 %). Toiseksi eniten turvallisuuden tunnetta heikensi huoli läheisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kaikista näistä on havaittavissa maailmassa vallitseva epävarmuus ja maailman tilanne.
Turvallisuuden tunnetta vahvistavista tekijöistä nousi selkeimmin esiin työkaverit ja ystävät; yli 84 % vastanneista sanoivat näiden lisäävän heidän turvallisuuden tunnettaan. Myös hyvällä ilmapiirillä (63 %) ja viihtymisellä oppilaitoksessa (41 %) oli vahvistavat vaikutukset. Myös tasa-arvo, oppilaitoksen turvallisuus ja hyvä turvallisuuskulttuuri erottuivat turvallisuuden tunnetta parantavina tekijöinä, kuitenkin niin, että sosiaalisen turvallisuuden vaikutus oli selkeästi fyysistä turvallisuutta vahvempi tekijä. Tämä tulos viittaa vahvasti positiivisen turvallisuuden tunteeseen ja tarpeeseen.
Fyysisen, sosiaalisen ja digitaalisen turvallisuuden toteutumista arvioitiin asteikolla 1-4 (1= ei toteudu ollenkaan, 4= toteutuu erittäin hyvin). Kyselystä selvisi, että oppilaitoksien koettiin olevan melko turvallisia (3,6). Yksittäisistä toimista kysyttäessä tulosten keskiarvo kuitenkin paljasti piilossa olleita puolia: lukioista kerrottiin harjoitellun hätätilanteissa toimimista keskiarvollisesti arvosanallisesti 3,2, mutta kysyttäessä miten toimia tapaturman tai hätätilanteen sattuessa, osaaminen arvioitiin heikommaksi. Kun kyselyssä arvioitiin, tiedettiinkö oppilaitoksessa sijaitsevista turvavarusteista ja mistä ne löytyvät, arvosana oli vain 2,2. Käyttöön perehdytys ja osaaminen välineiden käytöstä oli keskiarvollisesti vain 2. Fyysisen turvallisuuden osalta kartoitus siis toi esiin ainakin tarpeen perehtyä välineiden käyttöön. Fyysisen turvallisuuden kysymykset nostivat myös esiin avovastauksen ”Yllätyin siitä, etten muista mitään hätätilanne ohjeita tai harjoituksia.”
Sosiaalisen turvallisuuden osalta opiskelijat arvioivat opiskelijoiden välisen ilmapiirin olevan kaikkialla hyvällä tasolla (keskiarvo 3). Kysymykseen muiden pilkkaamisesta luokassa vastaukset olivat samaa tasoa (keskiarvo 3,1). Kiusaamistakaan ei kerrottu kovin paljon esiintyvän, mutta jos sitä esiintyi, siihen puuttuminen sai heikomman arvosanan (2,9). Yhteisiin asioihin koettiin voivan vaikuttaa (keskiarvo 3), mutta turvallisuusasioihin vaikuttamisen koettiin olevan hieman heikompaa (keskiarvo 2,9).
Sosiaalista turvallisuutta oppilaitoksessa kartoitettiin myös avokysymyksellä ”Mitkä sosiaaliset tilanteet jännittävät minua koulussa eniten?” Kaikista lukioista nousi samat vastaukset: selkeästi eniten jännitettiin esitelmien ja puheiden pitämistä sekä luokalle esiintymistä. Lisäksi vastauksissa nousi pelko opettajalle puhumisesta, jakson vaihtuessa uuteen luokkaan menemisestä sekä vieraiden opiskelijoiden kanssa ryhmätöiden tekemisestä.
Suurimpina kehitystarpeina kyselyssä nousi esiin hyvän turvallisuuskulttuurin ja yhteisöllisyyden parantaminen, kiusaamiseen ja häirintään puuttumisen kehittäminen. Avovastauksista nousi esiin myös vihapuheesta, sen merkeistä ja siihen puuttumisesta tarvittavat lisätiedot. Lukioittain nousi myös esiin hieman eri teemoihin keskittyviä vastauksia, esimerkiksi harjoitusten tarpeesta, tarpeesta puhua turvallisuudesta enemmän, yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta, paremmista ohjeistuksista eri tilanteisiin sekä niissä toimimisesta sekä viranomaisyhteistyöstä.
Lähteet:
THL. Kouluterveyskysely 2019 ja 2021. https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/summary_perustulokset2
Lukiolaisbarometri. 2019, julkaisu. https://www.otus.fi/julkaisu/lukiolaisbarometri-2019/