![\"Tarvehierarkkia,](\"https:\/\/blogit.sasky.fi\/turvax\/wp-content\/uploads\/sites\/19\/2023\/06\/Maslown-tarvehierarkia.png\")
Turvattomuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein uhkien ja riskien olemassaolona. Turvallisuuden yksi ulottuvuus onkin varautumista onnettomuuksiin ja uhkiin. TurvaX-hankkeessa pohditaan paloturvallisuutta ja turvallista poistumisreitti\u00e4 koulurakennuksesta suojaan koulun pihalle. Uhkana ovat t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tulipalo ja sen aiheuttamat vaarat. TurvaX-hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s ohjeistamaan turvalliseen liikennek\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja n\u00e4in ennalta ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n vaaratilanteita ja riskitilanteita liikenteess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Turvallisuus ei kuitenkaan aina ole uhan poissaoloa, vaan v\u00e4lill\u00e4 turvallisuus on jonkin turvallisuutta rakentavan asian l\u00e4sn\u00e4oloa. Onnellisuustutkija Ilona Suojanen tuo esille kirjassaan Onnellinen turvallisuus <\/em>(2022) positiivisen turvallisuuden ajatuksen ja k\u00e4sitteen, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 jokin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme luo turvallisuutta. Lukiossa turvallisuuden kokemusta opiskelijalle luo esimerkiksi tuttu kaveri opetusryhm\u00e4ss\u00e4. Esitelm\u00e4\u00e4 on turvallisempaa pit\u00e4\u00e4 luokan edess\u00e4, kun sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 kaverin kanssa.<\/p>\n\n\n\n Turvallisuuden kokemus sosiaalisissa tilanteissa lukiossa onkin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4iset p\u00e4iv\u00e4t lukiossa yl\u00e4koulun j\u00e4lkeen voivat tuntua turvattomilta, kun rakennus on vieras ja useat uudet opiskelijat ovat vieraita. Turvallisuuden kokemus kuitenkin lis\u00e4\u00e4ntyy lukioaikana, kun voi tutustua uusiin yst\u00e4viin ja rakennus tulee tutuksi. Kun opiskelija kokee olonsa turvalliseksi esim. luokkahuonetilanteessa, niin h\u00e4n voi paremmin keskitty\u00e4 itse opiskeltavaan aiheeseen. Tarkkaavaisuutta ja energiaa ei kulu j\u00e4nnitt\u00e4miseen ja n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myyden harjoitteluun.<\/p>\n\n\n\n Turvallisuuden kokemus onkin osittain kehollinen. Kun ihminen pelk\u00e4\u00e4 ja j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, niin elimist\u00f6n sympaattinen hermosto aktivoituu: syke nousee, verenpaine kohoaa ja alkaa hikoiluttaa. Kun koemme turvallisuutta, niin elimist\u00f6mme rauhoittuu ja rentoudumme. Turvallisuuskokemus tuntuu kehossa.<\/p>\n\n\n\n Turvallisuus on kuitenkin my\u00f6s mielemme sis\u00e4ll\u00e4. Opiskelija tulkitsee ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja ihmisi\u00e4. Emme n\u00e4e ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa sellaisenaan, vaan tulkitsemme sit\u00e4 entisten kokemusten pohjalta. Jos opiskelijalla on ollut yl\u00e4koulussa yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja h\u00e4nt\u00e4 on kiusattu, niin uudet sosiaaliset tilanteet voivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 pelottavilta. Turvattomuus ei siis aina ole reaalisesti ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme, vaan se voi olla opittuna ennakkoluulona mieless\u00e4mme. Turvattomuutta voi luoda er\u00e4\u00e4nlainen ennustus tapahtumien kulusta. T\u00e4ss\u00e4 on yksi TurvaX-hankkeen haaste: miten hankkeen avulla voisimme tukea nuoria ja heid\u00e4n rohkeuttaan sosiaalisissa tilanteissa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tarvitaan ajattelun ajattelua ja itsereflektiota. Nuori voi itsekin mietti\u00e4 ajatusmallejaan ja sit\u00e4, miten h\u00e4n tulkitsee tilanteita mahdollisesti kaavoittuneesti. T\u00e4llaisia harjoituksia voidaan tehd\u00e4 vaikka lukion psykologian tunnilla. Rohkeutta voidaan harjoitella toimimalla rohkeasti lukioarjen uusissa tilanteissa. Nuori voi toimia vaikkapa tuutorina yl\u00e4koululaisille ja n\u00e4in harjoitella esiintymistaitoja ja laajemmalti sosiaalisia taitoja. Hieman ujommalle opiskelijalle sopiva haaste voi olla pieni parikeskustelu uuden kaverin kanssa oppitunnilla. Turvallisuus sijaitsee siis kahdessa paikassa: mielemme sis\u00e4ll\u00e4 ja ulkotodellisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Turvallisuuteen liittyy my\u00f6s ns. turvallisen tilan ajatus. Ideana on, ett\u00e4 turvallisessa tilassa kunnioitetaan toista ihmist\u00e4 eik\u00e4 kiusata toista. Projektissa her\u00e4tet\u00e4\u00e4n ajatusta my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 emme ole itse vain kulkemassa tilaan kuin huoneeseen, vaan olemme my\u00f6s itse luomassa sosiaalista tilaa ja todellisuutta. Opiskelija itse ei kiusaa eik\u00e4 esim. naura toisen esitelm\u00e4lle. Opiskelija voi my\u00f6s aktiivisesti luoda yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 ja turvallista tilaa esim. pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksin\u00e4ist\u00e4 opiskelijaa mukaan ryhm\u00e4\u00e4n. Jokainen turvallisen tilan ryhm\u00e4l\u00e4inen on luomassa sosiaalisesti turvallista ja toisia kannustavaa tilannetta ja tilaa.<\/p>\n\n\n\n Turvallisuuden kokemus on osittain my\u00f6s suhteellista ja ihmisest\u00e4 riippuvaista. Toiselle lukiolaiselle esim. ensimm\u00e4iset ajotunnit liikenteess\u00e4 ovat hyvin pelottavia ja toiselle taas aika helppoja. Osat voivat k\u00e4\u00e4nty\u00e4 toisin p\u00e4in, kun pit\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4\u00e4 filosofiasta koko luokan edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Opettaja voi luoda ryhm\u00e4tilanteessa turvallisuutta tai turvattomuutta opetustavoillaan. Jotkut vanhanaikaiset metodit, kuten kapteenit valitsemassa joukkueita liikuntatunnilla, ovat itsess\u00e4\u00e4n sosiaalista turvattomuutta luovia. Opettajalla voi olla sosiaalista \u00e4lykkyytt\u00e4, jonka avulla h\u00e4n voi arvioida teht\u00e4v\u00e4n esim. esitelm\u00e4n haastavuutta ja sopivuutta juuri tietylle opiskelijalle. H\u00e4n voi my\u00f6s antaa vaihtoehtoisia tapoja teht\u00e4v\u00e4n suorittamiselle. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi kuitenkin se, ett\u00e4 opiskelijan sosiaalista rohkeutta haastettaisiin sopivasti l\u00e4hikehityksen vy\u00f6hykkeell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Dialogi lukion turvallisuudesta ja erityisesti sosiaalisesta turvallisuudesta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kun keskustelemme yhdess\u00e4 turvallisuudesta opettajien ja opiskelijoiden kanssa, voimme yhdess\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 positiivisia asioita, jotka tuovat lis\u00e4\u00e4 turvallisuutta lukion arkeen. Turvallinen ymp\u00e4rist\u00f6 luo my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isemmin onnellisuutta. Turvallisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voimme olla rauhallisella mielell\u00e4 ja keskitty\u00e4 lukion ydinteht\u00e4v\u00e4\u00e4n – oppimiseen.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja Kasper Kouvo on Vammalan lukion uskonnon, psykologian, filosofian ja el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon opettaja.<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n Abraham Maslow 1943, A Theory of Human motivation<\/p>\n\n\n\n Suojanen Ilona 2022, Onnellinen turvallisuus, turvallista arkea etsim\u00e4ss\u00e4. Gaudeamus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittanut Kasper Kouvo, julkaissut Iris Sundelin. TurvaX-hankkeessa mietit\u00e4\u00e4n erityisesti lukion turvallisuutta ja nuorten lukiolaisten turvallisuuskokemusta. Turvallisuus vaikuttaa ensi silm\u00e4yksell\u00e4 yksinkertaiselta asialta, mutta turvallisuuteen liittyy useita ulottuvuuksia ja n\u00e4k\u00f6kulmia. Jo psykologian uranuurtaja Abraham Maslow (1943) toi ihmisen tarvehierarkiassa esille turvallisuuden heti fyysisten tarpeiden j\u00e4lkeen. Turvallisuuden kokemus on siis ihmisen perustarve. Turvattomuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein uhkien ja riskien … <\/p>\n