Tämä juttusarjan toinen osa on kirjoitettu oppijan ja opettajan näkökulmista. Aluksi pohditaan, miten sanoja opitaan koulun ulkopuolella, miten sanastot voivat tukea oppimista ja miten sanastoja on tässä rakennettu.
Miten sanoja opitaan
Jos puhutaan muualla kuin koulussa tai kurssilla tapahtuvasta kielten opiskelusta, sanoja ei yleensä opita kerralla. Niitä ensin huomaa, sitten ne tarttuvat ja alkavat avautua vähän kerraallan. Seuraava on tuttua kaikille kieltenopettajille, mutta meille muille siinä voi olla jotain uutta.
- Kun kuulet ensimmäistä kertaa uuden vieraan kielen sanan, ymmärrät ettet tiedä mitä se tarkoittaa. Et myöskään ole täysin varma, miten se kirjoitetaan. Lisäät sanan mielesi selviteltävien tapausten listalle.
- Joskus outo sana alkaa häiritä niin paljon, että selitys täytyy katsoa netistä.
- Alat arvailla ja päätellä monenlaisia asioita puhujan ympäriltä. Kuka puhuja on? Millaisista asioista tuossa asemassa / roolissa yleensä puhutaan?
- Kun kuulet sanan seuraavan kerran, voit jo alkaa rakentaa niiden välisiä yhteyksiä. ”Ahaa! Tämän alan ihmiset käyttävät usein tätä samaa.”
- Jos ymmärrät sanan ympärillä olevaa kieltä, voit alkaa rakentaa puhujan selityksistä osittaisia määritelmiä ”mitä tarkoittaa?”, ”mitä edellyttää?”, ”onko se hyvä vai paha?” jne.
- Jos ymmärrät kielen sanoja ja rakenteita, voit haarukoida uuden sanan merkitystä ”verbi, jota voi käyttää tähti-sanan kanssa”
- Kun et vielä osaa uutta sanaa, olet virittynyt huomaamaan käännöksiä, selityksiä ja merkityksiä. Poimit niitä esim. tv-ohjelmien tekstityksistä.
- Kun tunnistat sanan, tiedät sen perusmerkityksen, osaat lukea ja kirjoittaa sen ja tiedät, missä yhteydessä sitä sopii käyttää olet oppinut sanan.
- Kun alat käyttää oppimaasi sanaa, olet saanut sen aktiiviseen sanavarastoosi.
- Sen jälkeen Kun olet oppinut sanan perusmerkityksen, alat huomata, että sitä käytetään muissakin merkityksissä. Alat oppia sanan merkityskerroksia. Kun osaat tulkitan sanan merkityksen juuri käyttöyhteyteen sopivalla tavalla, olet lopulta ymmärtänyt sanan.
Edellinen oli lineaarisesti eteneväksi siistitty lista. Oikeati kuitenkin sanoja unohdetaan, kuullaan väärin, ymmärretään väärin ja merkitys sekoitetaan vähän samalta kuulostavaan sanaan. Joskus näitä virheitä korjataan vasta vuosien päästä.
Itse tuotettuja sanastoja voi hyödyntää monessa eri oppimiseen liittyvässä vaiheessa ja tehtävässä.
- Jos sinulla on lähdeteksti ja sen rinnalla siitä generoitu sanasto, voit opetella kääntämään ja tulkitsemaantekstiä ilman muuta oppimateriaalia.
- Jos sanasto on luotu lähdeaineistosta, jonka olet kuullut, mutta et nähnyt, löydät sanastosta sanoille oikeat kirjoitusasut.
- Tekstin kääntäminen on helpompaa, kun sanasto on järjestetty siten, että sanat esitetään siinä järjestyksessä, kun ne lähdetekstissä on esitetty.
- Sanasto auttaa myös näkemään sanojen rajat. Kuvittele olevasi ulkomaalainen joka yrittäväsi tulkita suomenkielistä repliikkiä ”emmäänyoikeintiiä” ilman sanastoa.
- Se, että sanastoon on merkitty myös sanaluokat, helpottaa kielen rakenteiden hahmottamista. Esimerkki omasta äidinkielestä poikkeava sanajärjestys alkaa hahmottua, kun ymmärtää, esimerkiksi että ”tämä on substantiivi ja tuo on adverbi”.
- Sanan eri merkitysten tarjoaminen oppijoiden saataville syventää sanan ymmärtämistä. Lisäksi se totuttaa ajatukseen, että asioilla voi olla useampia merkityksiä ja lukeminen on samalla tulkintaa, tekstiin sopivan merkityksen valitsemista.
Sanastolla opettamisesta
Tämän hankkeen perusidea on tehdä työkalu, joka tuottaa sanaston vapaasti valittavasta lähdetekstistä. Se sopii yhtä hyvin itseopiskelijan kuin opettajankin käyttöön. Opettajat selittävät sanoja ja kokoavat sanastoja jatkuvasti. Tähän työhön valjastetaan nyt tekoäly avuksi.
Itse valitusta lähdetekstistä luotu sanasto tukee tosielämässä käytettävän, ajankohtaisen ja oppijalle merkityksellisen kielen oppimista. Oppijan motivaatio on korkeampi, kun sisältö on oikeasti oppijaa kiinnostavaa ja merkityksellistä. Fani haluaa oppia suosikkiartistinsa laulunsanoja, Japaninmatkaa suunnittelevan on tärkeä osata lentokentän ja metron kylttejä ja Aasialaiseen keittiöön hurahtaneen on hyödyllisä ymmärtää pakkausmerkintöjä, esim. soijakastiketyypit suoraan pullon kyljestä.
Normaalisti sanakirjoissa ja sanastoissa selitettävä sana on perusmuodossa. Tekstissä sanat ovat joskus perusmuodossa, mutta useammin eivät. Suomen ja Japanin kielet ovat siinä mielessä samanlaisia, että sanan perusmuodosta otetaan loppuosa pois ja se korvataan taivutuspäätteillä. Ne ovat aloitteville opiskelijoille vaikeita, koska:
- taivutuspäätteitä on useita erilaisia
- sanojen taivuttaminen ei ole täysin kiinteää (osa on epäsäännöllistä)
- sanan juuren perään voi olla liimattu useitakin taivutuspäätteitä
Tällainen räätälöity sanasto voitaisiin tuottaa myös niin, että selitettävä sana on lähdetekstissä esiintyvässä muodossa. Näin voitaisiin tuottaa tekstin nopeaa ymmärtämistä tukevia sanastoja generoimalla esimerkiksi suomenkielisestä uutissähkeestä ukrainankielinen sanasto. Tällöin sanan perusmuodon voisi esittää selitysosan lopussa tukemaan sanojen oppimista.
Sanaston opiskelu on entistäkin vaikeampaa, jos vieraan kielen teksti on kirjoitettu merkistöllä, jota oppija ei vielä tunne. Japanin kielen alkeisoppikirjat on ulkomaalaisia varten yleensä kirjoitettu länsimaisin aakkosin (romaji). Lisäetuna on, että ne myös kertovat, miten sanat äännetään. Suomalaisille tämä on valtava etu, sillä sekä suomea että japania lausutaan pääosin niin kuin kirjoitetaan. Eli: suomalainen voi lukea romajilla kirjoitettua japania aivan suoraan.
Sanastoon on tuotu sanat myös perinteisillä kirjoitusmerkeillä (kanji, hiragana ja katakana), jotta sanasto tukisi siirtymistä opiskelemaan ja käyttämään myös perinteisiä japanilaisia merkistöjä.
Opettajan näkökulmasta itse tehty sanasto avaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Oppijalle voidaan luoda opiskelupaketti, jossa on 1. linkki oppijan lempibiisiin, 2. biisin sanasto ja 3. pieni tehtävänanto, esim.
- Harjoittele ääntämistä laulajan perässä
- Opettele laulun sanasto romaji-aakkosilla
- Kopioi paperille kanji-merkit, jotka jo tunnet
- Käännä kaksi ensimmäistä säkeistöä suomeksi
- Tulkitse, mitä kappaleen kertosäkeessä sanotaan
- Tutki, mitä taivutuspäätteitä laulunsanoissa esiintyy
- kuuntele kappaletta ja tarkista sanat, joita et vielä osaa
Miltä nämä sanastot näyttävät
GGS suunniteltiin Japanin kielen opiskelua varten ja se sisältää seuraavat tiedot:
- Selitettävä sana on perusmuodossa länsimaisilla merkeillä (romaji)
- Selitettävä sana perinteisillä japanilaisilla merkeillä (kanji ja hiragana)
- sanaluokka avuksi lauseen jäsentämisessä
- merkitystasoja: kirjaimellinen, käytännöllinen, historiallinen, abstrakti, teoreettinen, poeettinen, vertauskuvallinen, filosofinen
- sana siinä muodossa, miten se tekstissä esiintyy.
Yksittäinen sanastoenty näyttää tältä:
ikiru 生きる (verb) 1. To live; to be alive 2. To continue existing despite difficulty 3. To live with purpose or existential awareness (lyric form: iki|ta – past; completed action, may imply memory or finality)
Esimerkkejä valmiista sanastoista:
- Hakubi: Twilight (pdf, 3 s. CC BY 4.0, EN)
- HACHI: Hoshi wo matsu (星を待つ) (pdf, 4 s. CC BY 4.0, EN)
- Atozome: Na mo naki tamashii (名もなき魂) (pdf 4 s. CC BY 4.0, FI)
Juttusarjan seuraavassa, eli kolmannessa osassa luodaan hankkeelle oma kieli. Oikeasti! Sen avulla voimme jatkossa viitata asioihin tiiviisti ja tehokkaasti.