NYT-yritys – Voiko koulussa oikeasti tehdä rahaa idealla?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Mikä on NYT-yritys?

NYT-yritys eli Nuori Yrittäjyys ja talous -ohjelma on nuorten perustama harjoitusyritys. Sen tavoitteena on oppia yrittäjyyttä käytännön kautta. Vaikka yritystoiminta tapahtuu koulun oppimisympäristössä, toiminta on silti oikeaa yritystoimintaa. Yritys myy tuotteita ja palveluita oikeille asiakkaille, rahaa liikkuu ja yritys voi myös tehdä voittoa. Tienaaminen perustuu ennen kaikkea toimivaan liikeideaan ja siihen, että yrityksen jäsenet tekevät töitä aktiivisesti.

Mistä liikeidea tulee?

NYT-yrityksen liikeidea syntyy usein nuorten omista kiinnostuksen kohteista tai siitä, että huomataan jokin tarve. Yritys voi esimerkiksi myydä käsintehtyjä tuotteita, tarjota tapahtumapalveluita, tehdä digitaalisia ratkaisuja tai tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi NYT-yritys Vira NYT, jossa itse olen mukana, tuottaa pääliikeideanaan mainostoimistopalveluita Pirkanmaalla toimiville yrityksille. Keksimme liikeideamme yhdessä tiimin kanssa, kun pohdimme, mitä haluaisimme tehdä ja mitä haluaisimme oppia. Kun liikeidea on selkeä ja vastaa asiakkaiden tarpeisiin, myynti on helpompaa ja yritys alkaa saada liikevaihtoa.

Miten yritys tienaa rahaa?

Yrityksen tulot syntyvät myynnistä, mutta samaan aikaan yrityksellä on myös menoja. Kuluja voivat olla esimerkiksi materiaalihankinnat, markkinointi ja mahdolliset tapahtumamaksut. Tienaaminen NYT-yrityksessä vaatii suunnitelmallisuutta ja aktiivista myyntityötä. Pelkkä hyvä idea ei riitä, vaan yrityksen täytyy osata kertoa tuotteistaan ja palveluistaan asiakkaille. Markkinointi on erittäin tärkeässä roolissa. Sitä tehdään usein sosiaalisessa mediassa, tapahtumissa tai ottamalla suoraan yhteyttä asiakkaisiin. Nuoret oppivat, että näkyvyys, selkeä viestintä ja luottamuksen rakentaminen ovat tärkeitä asioita, jotta myyntiä syntyy.

Miten yrityksen raha-asiat toimivat?

Yrityksen taloutta seurataan koko toimintavuoden ajan. Tuloista vähennetään menot ja näin saadaan selville yrityksen tulos. Jos yritys on toiminut kannattavasti, tuloksena syntyy voittoa. Tämä on monelle nuorelle tärkeä oppimiskokemus, koska se näyttää konkreettisesti, miten raha liikkuu yritystoiminnassa ja miksi talouden suunnittelu on tärkeää. Hinnoittelu on myös tärkeä osa tienaamista. NYT-yrityksessä opetellaan laskemaan tuotteiden ja palveluiden hinnat niin, että ne kattavat kaikki kulut ja mahdollistavat voiton. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi liian alhainen hinta voi olla yritykselle haitallinen, vaikka se houkuttelisikin asiakkaita. Samalla opitaan arvostamaan omaa työtä ja hinnoittelemaan oma osaaminen realistisesti.

Miksi rahaa ei tule tasaisesti?

Tienaaminen ei tapahdu tasaisesti koko vuoden ajan. Siihen vaikuttavat esimerkiksi sesongit, kysyntä ja se, kuinka paljon aikaa yritystoimintaan voidaan käyttää. Esimerkiksi projektimuotoinen työ voi tuottaa enemmän tuloja tiettyinä ajanjaksoina. Tämä opettaa ennakoimaan yrityksen kassavirtaa ja varautumaan hiljaisempiin kausiin. Jokainen onnistunut kauppa ja asiakasprojekti lisää kokemusta ja itsevarmuutta. Ne myös motivoivat kehittämään yrityksen toimintaa entistä kannattavammaksi. NYT-yrityksessä tienaaminen ei ole pelkästään rahallista hyötyä, vaan se antaa myös arvokasta oppia tulevaa työelämää varten.

Mitä tapahtuu, kun NYT-yritys loppuu?

NYT-yrityksen toiminta päättyy lukuvuoden tai toimintajakson lopussa. Tällöin yritys lopetetaan ja mahdollinen voitto jaetaan yrityksen jäsenten kesken sovitulla tavalla. Voitto jaetaan yleensä tasan tai työpanoksen mukaan. Jäsenet voivat pitää kirjaa tekemästään työstä esimerkiksi Excel-taulukon avulla, johon merkitään päivittäin tehdyt työt. NYT-yrityksen tienaaminen näkyy erityisen hyvin toimintakauden lopussa, kun koko vuoden työ näkyy yrityksen taloudellisessa tuloksessa.

Mitä NYT-yrityksestä opitaan?

Jokainen myyty tuote, tehty projekti ja hoidettu asiakkuus vaikuttaa lopulliseen voittoon. Tämä auttaa ymmärtämään, että säännöllinen myynti ja aktiivinen tekeminen ovat tärkeitä asioita, jotta yritys on kannattava. Samalla opitaan, että tienaaminen ei ole sattumaa, vaan se on seurausta pitkäjänteisestä työstä, hyvistä asiakassuhteista ja harkituista taloudellisista päätöksistä. Kokemus tekee rahan arvon konkreettiseksi ja lisää motivaatiota panostaa omaan tekemiseen. Voitonjako on palkinto tehdystä työstä, mutta ennen kaikkea se kertoo siitä, mitä on opittu. NYT-yritys opettaa, että tienaaminen vaatii ideointia, yhteistyötä ja vastuullista taloudenhoitoa. Näistä taidoista on hyötyä myös tulevaisuudessa. Olen itse oppinut kahden vuoden NYT- yritys kokemuksesta muun muassa tiimityöskentelyä, suunnittelua ja kehittänyt ideointia.

Pelosta porukaksi – NYT-yritysten yhteishenki

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Uusi koulu. Uudet ihmiset. Uusi ympäristö.

Jos mietit merkonomiopintoja ja yhteishakua, joku näistä on varmasti käynyt mielessä:
“Entä jos en löydä kavereita?”
“Jäänkö yksin?”
“Millainen porukka siellä oikein on?”
”En hae sinne, kun en tunne sieltä ketään.”
Rehellisesti: sama fiilis oli myös minulla.
Mutta NYT-yrityksissä pelko muuttui nopeasti porukaksi.

NYT-yritys = yhdessä tekemistä, ei yksin selviytymistä

Merkonomiopinnoissa NYT-yritys tarkoittaa sitä, että et opiskele yksin. Opiskelijat jaetaan tiimeihin, joissa tehdään asioita yhdessä useita päiviä viikossa. Kun sama porukka tekee töitä, suunnittelee ideoita ja jakaa vastuita, tutustuminen tapahtuu väkisinkin.
Et tarvitse valmiita kavereita tullessasi – ne syntyvät matkan varrella.

Tiimit muodostetaan oikeasti ajatuksella

Lukuvuoden alussa on orientaatioviikkoja, joiden aikana:
• tutustutaan toisiin
• tehdään ryhmätöitä eri kokoonpanoissa
• nähdään, millaiset ihmiset toimivat hyvin yhdessä
Opettajat seuraavat tätä ja muodostavat NYT-yritystiimit niin, että jokaisella on oma roolinsa. Se helpottaa yhteishengen syntymistä ja sitä, että kaikki pääsevät mukaan.

Kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia

NYT-yrityksessä jokaisen mielipide on tärkeä. Ideoita saa ja pitää sanoa ääneen – myös niitä, jotka eivät heti tunnu täydellisiltä. Monesti juuri niistä syntyy parhaat jutut.
Jos koet olevasi erilainen, se ei ole huono asia. Usein se on juuri se syy, miksi kuulut tiimiin.

Yhteishenki näkyy ja tuntuu

Kun tiimissä on hyvä yhteishenki:
• puhuminen on helpompaa
• vastuut jakautuvat reilusti
• esitykset sujuvat paremmin
• koulupäivät tuntuvat kevyemmiltä
NYT-yrityksissä pidetään myös esityksiä, joissa tiimin fiilis näkyy suoraan ulospäin ja joskus sitä myös arvioidaan.

Entä jos en ole superrohkea tai ulospäinsuuntautunut?

Ei haittaa.
NYT-yritykset ovat turvallinen paikka opetella:
• tiimityötä
• kommunikointia
• vastuun ottamista
• uusien asioiden kokeilemista
Kukaan ei oleta, että osaat kaiken valmiiksi. Oppiminen tapahtuu tekemällä – ja yhdessä.

Miksi tämä on tärkeää sinulle, joka mietit yhteishakua?

NYT-yrityksissä opit taitoja, joista on hyötyä:
• koulussa
• töissä
• ja elämässä ylipäätään
Jos haluat merkonomiopinnot, joissa et jää yksin ja joissa yhteishenki on oikeasti tärkeä juttu, NYT-yritykset ovat iso osa sitä kokemusta.
Yhteishenki on meillä iso asia muutenkin kuin yrityksissä. Kaikki otetaan avoimin mielin vastaan, asioista oikeasti puhutaan keskenään, apua pyydetään toisilta, kaikki auttaa kaikkia ja kukaan ei jää yksin.

Työvaltainen polku – oppimista tekemisen kautta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Työelämä muuttuu nopeasti ja sen mukana myös tavat oppia uutta. Perinteisen luokkaopetuksen rinnalle on noussut vahvemmin työvaltainen polku, jossa oppiminen tapahtuu pääosin aidoissa työympäristöissä. Työvaltainen polku tarjoaa käytännönläheisen sekä motivoivan tavan kehittää osaamista ja vahvistaa kiinnittymistä työelämään – suunnitelmallisen ohjauksen ja riittävän tuen kera.

Työvaltainen polku on oppimismalli, jossa suuri osa osaamisen hankkimisesta tapahtuu työpaikalla. Oppija oppii tekemällä oikeita työtehtäviä ja on osana työyhteisöä. Teoria ja ohjaus tukevat käytännön työtä, mutta painopiste on arjen tekemisessä ja kokemuksen kautta oppimisessa. Työvaltainen polku voi sopia monille eri kohderyhmille, esimerkiksi nuorille toisen asteen opiskelijoille ja alanvaihtajille. Tämä sopii myös niille, jotka hyötyvät käytännöllisestä oppimistavasta, sekä oppivat enemmän työelämässä kuin tekemällä kirjallisia tehtäviä.

Oppimista omien tarpeiden mukaan

Yksi työvaltaisen polun suurimmista vahvuuksista on sen joustavuus. Oppiminen voidaan räätälöidä oman lähtötason, tavoitteiden ja elämäntilanteen mukaan. Osaaminen kehittyy omaan tahtiin ja aiemmin hankittu osaaminen voidaan tunnistaa ja hyödyntää osana polkua. Oppija saa samalla arvokasta kokemusta työelämän pelisäännöistä, kuten aikatauluista, vastuusta, vuorovaikutuksesta ja itsenäisestä työskentelystä. Nämä taidot ovat yhtä tärkeitä kuin varsinainen ammatillinen osaaminen.

Hyötyä myös työelämään

Työvaltainen polku ei hyödytä vain oppijaa, sillä työpaikat saavat motivoituneita tekijöitä, jotka oppivat juuri niitä taitoja, joita töissä tarvitaan. Ohjaus ja yhteistyö oppilaitoksen tai muun taustatahon kanssa tukevat työpaikkaa ja varmistavat, että oppiminen etenee suunnitelmien mukaisesti. Monelle työnantajalle työvaltainen polku toimii myös rekrytointiväylänä, sillä oppijan osaaminen ja sopivuus työyhteisöön tulevat tutuiksi jo oppimisjakson aikana.

Kohti työelämää

Työvaltainen polku rakentaa siltaa oppimisen ja työn välille. Se vahvistaa osallisuutta, lisää itseluottamusta ja tekee osaamisesta näkyvää. Kun oppiminen tapahtuu aidossa työympäristössä, kynnys työelämään siirtymisestä madaltuu tai olemassa oleva työelämäpolku vahvistuu entisestään.

Mitä työvaltainen polku tarkoittaa?

Työvaltainen polku on ennen kaikkea ajatus siitä, että oppiminen ei ole irrallinen vaihe elämässä, vaan osa arkea, työtä ja kasvua. Se on polku, jossa tekeminen, oppiminen ja tulevaisuus kulkevat käsi kädessä. Lopulta työvaltainen polku on investointi tulevaisuuteen. Se tarjoaa oppijalle konkreettisen väylän kohti osaamista ja työllistymistä sekä työelämälle tekijöitä, joilla on sekä taitoa että halua oppia lisää. Kun oppiminen sidotaan tiiviisti tekemiseen, syntyy polku, joka kantaa pitkälle.

Ohjaus ja tuki työvaltaiselle

Vaikka työvaltainen polku painottaa itsenäistä tekemistä ja työssäoppimista, se ei tarkoita sitä, että pitäisi pärjätä kokonaan yksin – onnistunut työssäoppiminen rakentuu suunnitelmallisen ohjauksen ja riittävän tuen varaan. Selkeä rakenne, realistiset tavoitteet ja säännöllinen vuorovaikutus luovat turvallisen pohjan oppimiselle.

Ohjauksella on keskeinen rooli erityisesti oppimisen alkuvaiheessa. Kun oppija pääsee rauhassa tutustumaan työympäristöön, tehtäviin ja työyhteisön käytäntöihin, syntyy luottamusta ja varmuutta. Pienet onnistumiset vahvistavat motivaatiota ja rohkaisevat ottamaan vastuuta vähitellen enemmän. Työpaikkaohjaajan ja opettajan tuki auttaa jäsentämään opittua ja yhdistämään käytännön kokemukset laajempaan osaamiseen.

Elämänhallinnan tukena työvaltainen polku

Työvaltainen polku tukee myös elämänhallintaa ja osallisuutta. Säännöllinen arki, selkeä rytmi ja merkityksellinen tekeminen voivat olla ratkaisevia tekijöitä erityisesti niille, joilla on ollut katkoksia opiskelu- tai työpolulla. Kun oppija kokee olevansa tarpeellinen osa työyhteisöä, itsetunto ja usko omiin kykyihin vahvistuvat.

Lisäksi työvaltainen polku kannustaa jatkuvaan oppimiseen. Työelämässä opitut taidot eivät rajoitu vain yhteen ammattiin, vaan ne ovat usein siirrettävissä uusiin tilanteisiin ja tehtäviin. Ongelmien ratkaisu, yhteistyötaidot ja vastuunotto kehittyvät luonnollisesti osana arjen työtä.

Hei haloo! Ei olla enää peruskoulussa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Meillä Mäntän merkonomeilla ei ole perinteisiä kotiläksyjä. Tunnit on yleensä suunniteltu niin, että tehtävät ehtivät tehdä koulupäivän aikana. Jos jotain jää kesken tai tarvitsee täydentää, ne tehdään rästipäivässä. Käytännössä siis itse päätät, mitä teet tunnilla, mitä jätät rästiin ja mitä mahdollisesti kotiin. Tietenkin tietyt asiat ovat pakko tehdä ennen työssäoppimis- jaksolle lähtöä.

Silti meillä on yksi pieni kotona tehtävä kokonaisuus, joka kuuluu kaikille – treeni.

Mikä ihmeen treeni?

Treeni on tehtävänanto, joka liittyy siihen tutkinnonosaan, jota sillä hetkellä käydään. Aiheesta etsitään kymmenen pointtia, joita ei aiemmin tiennyt tai ymmärtänyt. Joskus tehtävänannossa on myös valmiita lähteitä, joita pitää käyttää. Lähteet voivat olla esimerkiksi kirja, video, nettisivu tai nettikurssi.

Treenejä on noin kerran kuussa. Silloin koko päivä käytetään treenin aiheen avaamiseen ja siihen liittyviin tehtäviin. Aihe on yleensä sellainen, jota hyödynnetään NYT-yrityksissä, työssäoppimisessa tai muissa käytännön tehtävissä.

Miltä treenipäivä näyttää?

Treenipäivä alkaa sillä, että käydään kaikkien tekemät pointit läpi ja keskustellaan niistä. Tavoitteena on, että aiheen kaikki osa-alueet tulevat ymmärretyiksi, jotta päivän muut tehtävät sujuvat mahdollisimman hyvin.

Kun pointit on käsitelty, tehdään treenin aiheeseen liittyviä tehtäviä. Päivän lopuksi palautetaan kaikki tehtävät, treeni ja täytetään motorola eli itsearviointi.

Motorola on itsearviointi, jossa kirjoitetaan, miten treenipäivä sujui: mikä onnistui, mikä ei, mikä oli kivaa ja mitä voisi parantaa. Motorolan avulla opettaja näkee myös sinun oman näkemyksesi tekemisestäsi.

Treeni ei ole läksy

Treeni eroaa kotiläksyistä tosi paljon. Yläkoulun läksyissä asioihin ei yleensä syvennytä, ne unohtuvat nopeasti ja tekemättömät läksyt saatettiin vain kopioida taululta – jolloin niistä ei oikeasti opi mitään.

Treeni toimii toisin. Aihe avataan kunnolla, ja jos treeni unohtuu, sitä ei saa kopioida.Se tehdään rästipäivässä kokonaan uusilla tehtävänannoilla ja kymmenellä lisäpointilla. Näin varmistetaan, että jokainen oppii aiheen kunnolla, vaikka treeni jäisi tekemättä.

Treenejä ei myöskään ole joka päivä tai edes joka viikko, toisin kuin läksyjä. Lisäksi iso osa treenistä tehdään koulussa, ja kotona tehtävä osuus on vain pieni, mutta silti tärkeä osa kokonaisuutta.

Mitä hyötyä treeneistä on?

Treenit ovat todella hyviä oppimiseen, koska niissä syvennytään aiheisiin ja opitaan niitä käytännössä. Treenipäivissä käytetään monia eri oppimismenetelmiä: kuuntelemista, kirjoittamista, katsomista ja tekemistä. Jokainen löytää tavan, joka sopii itselle parhaiten.

Treeni auttaa ymmärtämään juuri ne asiat, jotka tuntuvat vaikeilta. Etsit pointit itse, otat selvää ja koulussa saat niihin vielä tarkemmat vastaukset. Lisäksi treenit pilkkovat laajat aiheet pieniin osiin, mikä tekee oppimisesta helpompaa.

Treenit kehittävät myös vastuunkantoa ja ajanhallintaa. Jokainen suunnittelee itse, milloin tekee pointit ja miten syventyy aiheeseen. Samalla oppii etsimään tietoa tehokkaammin ja arvioimaan, mitkä lähteet ovat luotettavia.

Myös kokeiden tilalla on muuta esim. harjoitustoteutukset kuten harjoitus kampanjat, projektit, NYT-yrittäminen ja työssäoppiminen.

Eli koeviikot – no thank you!

Miksi valita merkonomi eikä lukio: Työkokemus

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Miksi valita merkonomi lukion sijaan? Merkonomi on erittäin hyvä valinta peruskoulun jälkeen, koska sinun ei lukion tavoin (mutta muista ammattikoulun aloista poiketen) vielä tarvitse täysin tietää mihin ammattiin olet pyrkimässä. Tämä ala opettaa sinulle liiketoiminnan perustan ja liiketoimintaahan on luonnollisesti kaikkialla. Suurin osa työpaikoista on yrityksiä. Päädyitpä lopulta mille tahansa alalle, on liiketoiminnan ymmärrys aina plussaa. 

Tässä tekstissä keskitytään merkonomiopintojen aikana saatuun työkokemukseen ja vastataan kysymyksiin:

  • Mistä Mäntän merkonomi saa työkokemusta?
  • Minkälaista työkokemusta Mäntän merkonomi saa?
  • Mitä Mäntän merkonomi osaa valmistuttuaan?

Työssäoppijaksot

Mäntän merkonomeilla on kolmen vuoden opintojen aikana joka vuosi vähintään yksi työssäoppijakso. Työssäoppijaksot kestävät tavallisesti 2-5 kuukautta. Voit myös valita työvaltaisen polun, jolloin olet suurimman osan ajasta töissä ja vain tietyn / tietyt päivät viikossa koululla. Merkonomina keräät siis hurjasti työkokemusta jo opiskeluaikanasi. Lukion jälkeen ansioluettelosi on lähes tyhjä, ellet vapaa ajallasi tee töitä tai muuta toimintaa.

Työssäoppipaikka haetaan aina itse ja saat päättää mihin haet. Merkonomiopiskelijan työssäoppipaikat voivat olla melkein mistä tahansa. Itse olin ensimmäisenä vuotena hotellin vastaanotossa ja toisena vuotena olen menossa kuljetusalan yritykseen suorittamaan markkinointiviestinnän näyttöä, hyvin erilaiset paikat siis!

Työssäoppiminen on mahdollista suorittaa myös maksettuna eli näin saat aivan oikeaa palkkaa! Tätä kutsutaan oppisopimukseksi. Sen saaminen voi varsinkin ensimmäisinä vuosina olla vaikeaa, mutta ei todellakaan mahdotonta toisella tai kolmannella vuodella. Näin edistät opintojasi tekemällä töitä, joista ansaitset samalla rahaa ja työkokemusta.

NYT-Yrittäjyys

Mäntän merkonomeissa perustat NYT-yrityksen yhdessä tiimiläistesi kanssa ensimmäisellä ja toisella vuodella. Tiimeissä on sekoitettuna 1. ja 2. vuoden opiskelijoita, et siis joudu opettelemaan yrittäjyyttä tyhjästä toisten ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kanssa. Jokaisessa tiimissä on vähintään yksi sinua vanhempi opiskelija, jolla on kokemusta aiemmasta yrityksestä. Tiimit saavat itse päättää minkälaisen yrityksen laittavat pystyyn. Aiemmin on ollut esimerkiksi: tapahtuman järjestystä, kynttilöiden valmistusta, myyntipalveluja, mainostoimistoja, kosmetiikan valmistusta ja korujen valmistusta. NYT-yritys pyörii aivan oikealla rahalla ja jokainen tiimin jäsen saa yrityksen loputtua oman osuuden voitosta. Suurin osa NYT-yrityksistä tekee ainakin satoja euroja voittoa ja useat jopa tuhansia!

Projektit

Merkonomina toteutat myös yhdessä muiden kanssa ja itsenäisesti erilaisia projekteja. Jotkut näistä tehdään myös rahalla, jonka saat pitää itselläsi. Jos suoritat projekti tutkinnon, toteutat itsenäisesti yhteistyökumppanin kanssa haluamasi projektin. Sinulle maksetaan siitä rahaa, tai vaihtoehtoisesti projektisi voi olla opiskelijahankintaa. Opiskelijahankinnassa teet jonkinnäköistä toimintaa, jolla houkuttelet Mäntän merkonomeille hakijoita. Opiskelijahankinnasta ei makseta rahaa.

Kolmen vuoden opintojen jälkeen

Kolmen vuoden merkonomiopintojen jälkeen sinun ansioluettelostasi (CV) löytyy ainakin nämä asiat:

  • Työkokemus vähintään kolmesta eri työssäoppipaikasta.
  • 2 eri NYT-Yrityksen pyörittäminen
  • Useat projektit, joita olet tuottanut

Lisäksi sinulla on paljon enemmän työelämätaitoja verrattuna saman ikäisiin lukion käyneisiin. Mäntän merkonomit opiskelevat myös työnhausta, työpaikalla toimimisesta ja työnteosta käytännössä. Sinulla on myös perusta oman yrityksen perustamiseen.

Merkonomin Työmahdollisuudet

1. Myynti ja asiakaspalvelu

2. Markkinointi

3. Taloushallinto

4. Henkilöstöhallinto

5. Yrittäjyys

Heartink NYT

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Kun perustimme Heartink NYT -yrityksemme, emme todellakaan olleet varmoja siitä että, mitä olisi luvassa. Yritystoiminta ei heti lähtenyt kunnolla alkuun, ja alussa tuntui siltä, ettei rahaa tahdo tulla mistään. Ja asiakkuuksia ei synny.  Silti yhdessä tiiminä päätimme jatkaa, sillä meillä oli hyvä pohja ja halu oppia uutta ja tienata rahaa.

Yksi tärkeimmistä asioista meille oli alusta asti se, että talousasioista puhutaan suoraan. Keskustelimme tiimin kesken avoimesti kaikesta rahaan liittyvästä asioista. Ensin mietimme pääoman ja paljon on varaa laittaa siihen. Saimme summan valittua ja, aloimme miettimään miten pääsemme alkuun ja mihin rahaa mahdollisesti sijoitamme. Alussa rahaa ei sijoitettu mihinkään, vaan aloimme etsiä asiakkaita. Mutta myöhemmin päätimme kuitenkin sijoittaa maksettuun markkinointiin rahaa.  Mietimme paljon mihin käytämme rahaa, sillä sitä ei ollut paljoa. Tämä toi tekemiseen varmuutta ja auttoi meitä ymmärtämään, missä oikeasti mennään.

Meillä oli myös käytännön hommia. Laadittiin budjetteja ja seurattiin sitä. Teimme myös muita tavoitteita, kuten paljon haluamme asiakkaita ja paljon rahaa ne tuottaisivat meille. Aluksi en ollut erityisen innoissani budjetoinnista tai mistään muustakaan rahaan liittyvistä tavoitteista, mutta huomasin pian, että se oli tosi tärkeää yrityksen kannalta. Kun tiesimme, miten raha liikkuu, pystyimme tekemään parempia päätöksiä. Tämä käytännön työ oli avain siihen, että saimme lopulta myös tuloksia aikaan ja kaikki oli tietoisia kaikesta.

Vuoden lopussa voitto oli 1704,01 euroa. Tämä oli meille merkittävä ja konkreettinen todiste siitä, että yhdessä tekeminen ja järkevä rahankäyttö tuottavat tulosta. Tämä pieni, mutta tärkeä voitto sai meidät myös uskomaan omaan tekemiseemme entistä enemmän.

NYT-yrittäjyys on opettanut minulle paljon eniten ehkä siitä, että talouden hallinta ei ole vain pelkkää laskemista ja numeroiden pyörittelyä, vaan myös yhteistyötä ja viestintää. Opimme arvostamaan sitä, että rahasta puhutaan avoimesti eikä vain vähän, miten sattuu. Lisäksi budjetointi ja rahanseuranta ovat nykyään asioita, joita pidän tärkeämpänä mitä ennen olen pitänyt. Ne eivät ole enää niin ”tylsiä velvollisuuksia”, vaan osa sitä, miten rakennetaan kestävä yritystoiminta.

Heartink NYT -kokemus on ollut meille koko tiimille opettava matka. Olen saanut varmuutta ja rohkeutta enemmän talouteen liittyvistä asioista ja tiedän nykyään enemmän, miten yhteiskunta ja raha toimii.  Kaikille, jotka harkitsevat NYT-yrittäjyyttä, sanoisin, että olkaa avoimia, puhukaa rahasta ja tehkää yhdessä ja ottakaa rohkeasti tilaisuuksia vastaan sillä ne opettavat paljon! Pienetkin voitot tuntuvat silloin suurilta.

Mitä yrittäjyys opetti taloudesta – opiskelijan kokemus

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Perustimme NYT yrityksen ja lähdimme toteuttamaan sitä lähinnä se mielessä, että saamme tehtyä jotain, mikä meitä kiinnostaa. Alussa keskityttiin pelkästään tapahtumien järjestämiseen, se antoi meille vapautta toteuttaa omia ideoita. Me ei kuitenkaan alussa tajuttu, miten paljon kaikkeen liittyy myös taloudellista vastuuta.

Ensimmäiset tapahtumat järkättiin pienellä budjetilla, vain pääomillamme, Ostimme tavaraa tapahtumaan maltillisesti , jotta hävikki olisi pieni. Saimme myös tapahtuma tilan ilmaiseksi yhteistyökumppanilta, Jossain vaiheessa huomattiin, että meidän oli pakko miettiä tarkemmin raha-asioita: paljonko menee materiaaleihin, tilavuokriin, tarjoiluun, markkinointiin? Ja miten hinnoitellaan osallistumismaksut niin, että kaikki kulut saadaan katettua ja ehkä jotain jääkin?

Tällöin aloin enemmän oppia budjetoinnista. Miten suunnitellaan tapahtuma niin, ettei mennä miinukselle? Opin laskemaan, vertailemaan ja tekemään valintoja sen mukaan, mikä on taloudellisesti järkevää. Aina kaikki ei mennyt nappiin, mutta virheiden kautta oppi nopeasti.

joulun lähestyessä me halusimme kokeilla jotain uutta. Päätettiin ottaa mukaan itse tehtyjä tuotteita – vartalokuorintoja, kylpysuoloja, löylytuoksuja ja joulusuklaata. Tämä antoi ihmisille mahdollisuuden ostaa jotain pientä itselle tai lahjaksi. Se oli iso askel, koska nyt meidän piti miettiä tuotantokustannuksia, hinnoittelua, varastonhallintaa ja paljon muuta, mitä ei ollut tullut vastaan pelkkien tapahtumien kanssa.

Tuotteiden valmistus opetti tosi konkreettisesti taloudesta. Jokainen paketointi, tuoksu ja suklaapala piti tehdä käsin, laskea materiaalit, miettiä paljonko työaikaa menee. Ja sen jälkeen piti päättää hinta – sellainen, joka kattaa kaiken, mutta jonka asiakas on valmis maksamaan. Tällöin piti osata selittää asiakkaalle miksi tuote maksaa sen verran kuin se maksaa.

Yhteistyökumppaneiden kanssa opin myös, että rehellinen puhe taloudesta toimii parhaiten. Joskus kerroin ihan suoraan, että meillä ei ole iso budjetti, mutta haluttaisiin silti tehdä yhteistyötä – ja yllättävän usein löytyi ymmärrystä ja joustoa koska olimme opiskelijoita

Yrittäjyys on opettanut mulle, ettei raha asiat yrityksessä olekaan niin vaikea, Kun siihen perehtyy ja sen oppii näkemään työkaluna, joka auttaa tekemään parempia valintoja. Ilman näitä oppeja ja NYT yritystä en osaisi taloudesta näin laajasti asioita enkä olisi koskaan tajunnut miten iso osa talous on kaikkea tekemistä  yrityksessä, se on tavallaan yrityksen perusta, ja jos ikinä haluaa yrittäjäksi mielestäni nämä asiat ovat todella tärkeä sisäistää ja osata.

taloudesta viestiminen

yrittäjyyden opit

budjetointi

yrittäjyys

Taloudesta viestiminen NYT-Yrittäjyydessä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Vuosi aloitettiin tiimin kanssa miettimällä omat osaamisalueet sekä kiinnostuksenkohteet, jonka perusteella loimme tapahtuma alan yrityksen. pienen tapahtuma-alan yrityksen. Yrityksemme järjesti pienimuotoisia tapahtumia, joiden kautta tavoittelimme sekä kokemusta että pientä tuottoa. Vaikka toimintamme ei ollut suurta eikä taloudellisesti menestyksekästä, opin valtavasti yrittäjyydestä etenkin taloudellisesta näkökulmasta.

Yksi tärkeimmistä asioista oli oppia viestimään taloudesta niin tiimin sisällä. Budjetointia ja kustannusten hallintaa pohdimme ja tutkimme kokouksissa. Viestimme esimerkiksi tapahtuman budjetista, tarvittavista hankinnoista ja siitä, paljonko tarvitsemme  myynnistä saadaksemme kulut katettua vaikka kuluja ei paljoa ollutkaan. Vaikka se ei ollut aina helppoa, opin käyttämään selkeää puhetta, kun puhuimme rahasta etenkin, kun piti vakuuttaa mahdollisia yhteistyökumppaneita.

Talousasioiden viestintä ei kuitenkaan jäänyt pelkästään yrityksen sisäiseksi. Markkinointimme kautta viestimme asiakkaille lippujen hinnoista. Mietimme myös joka kerta tarkasti esimerkiksi, miksi liput maksavat tietyn verran ja mihin rahat käytetään. Tällainen avoimuus auttoi myös itseäni ymmärtämään, kuinka tärkeää taloudellinen viestintä on luottamuksen rakentamisessa yrityksen sisällä.

Vaikka liiketoiminta ei ollut erityisen kannattavaa, tämä kokemus opetti minulle käytännönläheisesti, miten raha liikkuu yrityksessä. Opin laatimaan budjetin, seuraamaan kuluja, pitämään kirjaa tuloista ja tekemään taloudellisia päätöksiä itse. Ymmärsin, kuinka pienilläkin valinnoilla voi olla suuri vaikutus kokonaisuuteen. Esimerkiksi se, valitaanko edullinen tila vai kalliimpi keskeisellä paikalla, voi ratkaista koko tapahtuman onnistumisen.

NYT-yrittäjyys sai minut arvostamaan sitä, miten paljon suunnittelua ja seurantaa taloudellinen toiminta vaatii – ja kuinka tärkeää on osata puhua rahasta rehellisesti ja avoimesti. Vaikka liiketoimintamme ei ollut menestys, se oli arvokas oppikokemus, joka antoi minulle varmuutta talouden hallintaan ja viestintään myös tulevaisuutta varten.

NYT yrittäjän taloudesta viestiminen ja ymmärtäminen 

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Alun perin, kun kuulin NYT – yrittäjyydestä luulin sen olevan leikkiä, tuotteiden tekoa ja myyntiä. Mutta se oli aivan toisin, ideointia, tuotteiden valmistamista, myyntiä, laskelmia, viestintää, asiakaspalvelua ja talouden hallintaa. NYT – yrittäjyys on ollut tärkeä käytännön oppi, myös erinomainen tilaisuus kehittää talousosaamista ja ymmärtää talouden pyörät syvemmin. Tunneilla syvennyttiin talouden perusteisiin ja sen aiheisiin, kuinka yritys toimii yksinkertaisesti ja kuinka ne vaikuttavat yhteiskunnassa. 

NYT – yrittäjyyden talouden viestintä 

NYT – yrittäjyys on antanut minulle erinomaisia mahdollisuuksia harjoitella taloudesta viestintää erilaisille kohderyhmille. Tärkeimpiä viestintäkanavista on ollut asiakaspalvelu. Kun asiakkaalta kysytään esimerkiksi hinnasta ja maksutavoista. On tärkeää osata selittää asiakkaalle mistä hinta koostuu, sen sisältö ja ajan kulun. Asiakkaalle viestiminen on iso osa asiakaskokemusta, ja palvelun tai tuotteen palautteesta ja laadusta. 

 Toinen tärkeä viestintä on muiden yrittäjien, yhteistyö kumppanien ja jäsenten kanssa. Heidän kanssaan olemme käyneet keskusteluja hinnoittelusta, budjetoinnista ja tavoitteista. Kaikilla yrityksillä on eri käsitys yllä mainituista kohdista, joten on tärkeä pitää selvää sovituista hinnoista ja mahdollisista muunnoksista. 

Mitä NYT – yrittäjyys on opettanut taloudesta 

NYT – yrittäjyys on auttanut minua ymmärtämään talousosaamista, talouden pyörät, budjetointia ja laajaa hinnoittelua. Olen ymmärtänyt paremmin, miten talous toimii yrityksen sisällä ja sen ulkopuolella. Käsitys yrityksen rahan menoista ja kuluista, budjetoinnista ja tavoitteiden asettamisesta taloudelliseen.  Ymmärrys näistä ei ollut helppoa, mutta ymmärrys kuinka rankkaa työ on. Talous on jatkuvaa työtä, kassavirran seuraamista, verojen ennakointia ja budjetin hallintoa, ovat asioita, joita ei voi jättää viimetippaan. Pienikin virhe hallinnassa voi johtaa suuriin ongelmiin, mutta tarkka ja ennakoiva talouden seuraaminen voi tuoda etua ja mahdollistaa liiketoiminnan kasvun 

Kun tunnilla puhuttiin ensimmäisen kerran tavoitteiden asettamista taloudellisiin lukuihin, se tuntui todella vaikealta. Tavoitteiden asettamisessa saattoi kestää kokonainen viikko, mutta tarpeen kysyttyä ja asian jankkaamisen jälkeen, tavoitteiden asettaminen kävi päivässä. Tietysti asiassa piti miettiä tarkasti tiettyjä lukuja, asiakkaita ja tulevaisuutta hyvin pitkälle. Tavoitteissa on aina hyvä huomioida palvelun hinta, asiakashankinta, mahdolliset suosittelijat ja oma jaksaminen.  

Budjetointi itsestään ei ollut minulle uutta, kun aloin opiskelemaan, mutta opin kuitenkin asiasta enemmän ja siihen liittyviä termejä. Budjetoinnissa on tärkeää merkitä käytettävä raha ja siihen kuluvat menot. Budjetti kannattaa tehdä jokaiseen tapahtumaan erikseen ja ajoissa. Jolloin muut jäsenet saavat tietoon mihin rahaa on menossa ja paljonko sitä on tulossa. 

Ella Julku toisen vuoden opiskelija

Miten opiskelu merkonomioppinoissa eroaa peruskoulussa opiskelusta?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ammatillisissa opinnoissa opiskellaan tiettyä alaa

Ammattiopinoissa keskitytään yhteen alaan esimerkiksi liiketoimintaan, kun opiskelu peruskoulussa on yleissivistävää. Liiketoiminnan oppinoissa opiskellaan mm. markkinointia, asiakaspalvelua ja yritystoimintaa.

Opintojen suorittamis- aikataulu on jokaisella henkilökohtainen. Voit valita mitä tutkinnon osia suoritat ja miten suoritat niitä.

Opiskelu on itsenäisempää

Ammatillisissa opinnoissa hankit tietoa ja teet tehtäviä itsenäisesti. Opiskelijalla on enemmän vastuuta omista opinnoista. opettaja kyllä tarkistaa, että etenet mutta suurimman osan olet itse vastuussa.

Opettaja suunnittelee teille tiimin minkä kanssa kehitätte harjoitusyrityksen liikeidean ja pyöritätte sitä koko vuoden. Harjoitusyrityksessä voi päättää itse mitä tekee ja miten.

Ammattiopinnoissa opiskellaan käytännön läheisesti

Merkonomi opiskelijat opiskelevat alaa harjoitusyrityksessä tiimin kanssa. Opiskelijat toteuttavat erilaisia projekteja kuten tapahtumia ja myyjäisiä.

Opiskeluihin kuuluu työelämässä oppimista. Opiskelijat lähteen työpaikalle oppimaan tutkinnon osia ja niihin liittyviä työtehtäviä. Työssäoppiminen antaa hyvät valmiudet työelämään.  

Opiskellaan yhdessä  

Liiketoiminnan opinoissa opiskellaan harjoitusyrityksissä tiimin kanssa koko vuoden. Joskus opettaja antaa ryhmä tehtäviä niintä tehdään yhdessä tai sitten voi tehdä esim. yhteistyötä toisen tiimin kanssa. Peruskoulussa tehdään tehtäviä enemmän yksin.

Tony Lindeman, toisen vuoden merkonomiopiskelija