Kategoria: Yleinen

Julkaistu

Pieniä tekoja, suuria vaikutuksia syksyllä 2023

Kirjoittanut Tuomas Walden, julkaissut Iris Sundelin

Pieniä tekoja 

Hankkeen myötä olen huomannut, että pienillä teoilla voi olla suuri merkitys kouluyhteisön hyvinvointiin, mikäli nekin huomataan ja niille annetaan arvostusta. Pienetkään teot eivät kuitenkaan synny itsestään, sillä nekin tarvitsevat aina tekijänsä.  

Yksi konkreettinen esimerkki hyvinkin pieneltä tuntuvasta teosta, mihin vaaditaan kuitenkin suurta yksilön rohkeutta, on ollut tutustumispäivä terveydenhoitajille ja koulukuraattoreille Hämeenkyrön Iisakin oppilaitoksella, missä yksi reipas tutor kierrätti oppilaitoksen osastoilla Saskyn opiskeluhuollon henkilökuntaa. Tämä päivä oli ollut todella merkittävä päänavaus opiskeluhuollolle, ja he toivovatkin, että vastaavia verkostoitumis- ja tutustumispäiviä olisi mahdollista järjestää tutoreiden johdolla jatkossakin. He ovatkin jo kaavailleet seuraavaa vierailua Mäntän oppilaitokselle keväälle 2024 ja toivovat tutoreilta apua oppilaitoksella suunnistamiselle. Tutoreilla on paljon arvokasta ja usein huomaamattomaksi jäävää tietotaitoa, kuten esimerkiksi siitä, kuinka kauan kierroksen tulisi kestää ja mitä vieraille kannattaa esitellä.   

”Ilman hänen panostaan olisimme varmasti olleet aikataulussa jäljessä, mikä korostaa heidän (tutoreiden) merkitystään kouluyhteisömme toiminnassa. Tutoreiden osallistuminen tällaisiin päiviin tarjoaa heille mahdollisuuden hyödyntää osaamistaan ja saada onnistumisen kokemuksia.”  – Saskyn opiskeluhuollon toimijat

Tuuhea joulukuusi, joka on koristelu paperitähdin ja sydämin sekä lämpimän värisillä jouluvaloilla. Joulutähden tilalla on tonttulakki.

Suuria vaikutuksia 

Olen kuullut suuremmassakin mittakaavassa paljon positiivista palautetta syksyn aikana kansainvälisten (KV) tutoreiden ryhmäytymisestä, oppilaitosten avointen ovien päivissä edustaneista opiskelija-aktiivien toiminnasta aina uudelleenjärjestäytyneisiin opiskelijakuntien hallituksiin ja niiden toimintakauden avauksiin. Kiitos kuuluu yhtä lailla osaaville ja motivoituneille ohjaajillemme – pyörät pyörivät jälleen. Oppilaitosten yhteisiäkin onnistumisia on saatu mm. Ikaalisten Ideakampuksen OPKU-aktiivien, ohjaajien ja sihteeristön kokoontuessa yhteen ensimmäistä kertaa Saskyn historiassa suunnittelemaan yhteistoiminnalle puitteita ja mm. Ideakampuksen lukio & kauppaoppilaitoksen yhteisen rakennuksen aulan muokkaamista opiskelijoiden hyvinvointitarpeita paremmin vastaavaksi kevään 2024 aikana. 

Myös Hyvinvointivirtaa-viikon ohjelma on tarjonnut monipuolisia mahdollisuuksia osallistua ja kokea yhteisöllisyyttä eri toimipisteissä. Olen iloinen, että olen kollegoideni kanssa saanut olla OPKU-aktiivien mukana järjestämässä ja toteuttamassa näitä tapahtumia pitkin syyslukukautta.  

Keväälle onkin suunniteltu jo esimerkiksi Huittisten ja Kokemäen yksiköiden kanssa katusählyturnausta ja Tampereen yksikön opiskelijoiden kanssa on herätelty toiveita Ikaalisten oppilaitokselle suuntautuvan oppimismatkan muodossa. Lisäksi HYMY-hanke haluaa kutsua opiskelijoita ja heidän ohjaajiaan mukaan vierailemaan muiden koulutuksenjärjestäjien luona tutustumassa mm. heidän OPKU-toimintaansa opiskelijakuntahallitusten ja tutortoiminnan muodoissa. Näistä ja paljosta muusta tiedotetaan vuodenvaihteen tienoilla lisää. 

Haasteita: Resurssien niukkuus ja toimintalinjojen puute 

Vaikka onnistumisiakin on ollut, olemme toiminnassamme kohdanneet haasteita, mitkä vaikeuttavat OPKU-toiminnan kehittämistä. Kuten arvata saattaa, resurssien niukkuus suhteessa hankkeen moninaiseen luonteeseen on osoittautunut yhdeksi suurimmista haasteista. OPKU-toimijat tekevät merkittävää työtä hyvin rajallisilla voimavaroilla ja usein ilman riittävää tukea. Yhteisten toimintalinjojen puute on toinen merkittävä haaste hankeverkoston suuntaan, sillä hankkeen ohjausryhmän, sekä valtakunnallisen emoverkoston merkitys ovat jääneet melko etäisiksi, mikä on vaikeuttanut toiminnan suuntaamista ja tukea kouluyhteisöille. 

Toiveita: Parempaa arkea yhdessä rakentamalla 

Hankkeen jatkuessa olen kuitenkin toiveikas siitä, että OPKU-toiminta voi jatkua ja kehittyä kouluissa. Uskon, että meillä on Saskyssä aitoa halua, sekä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia parantaa opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä. Tämä edellyttää kuitenkin riittävästi aikaresurssia ja selkeitä toimintalinjoja, mitä ei tarvitse aina miettiä koko ajan uusiksi. Toivon, että hankkeen kokemuksista ja tuloksista voidaan oppia ja hyötyä jatkossa. Haluan myös kiittää kaikkia tähän mennessä hankkeeseen osallistuneita opiskelijoita, henkilökuntaa ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat tehneet arvokasta työtä oppilaitosviihtyvyyden ja hyvinvoinnin eteen.  

Näillä sanoilla toivotan kaikille hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! 

Julkaistu

Opiskelijat ja Johtoryhmä Kohtasivat Verkossa Syksyllä 2023!  

Kirjoittanut Tuomas Walden, julkaissut Iris Sundelin.

Hei kaikille Saskylaisille ja muillekin lukijoille! 

Haluan aloittaa tämän blogitekstin kertomalla, kuinka innostunut olen yhteisen tulevaisuutemme rakentamisesta opiskelijalähtöisesti. Opiskelijoiden kyselytunti 11.10.2023 oli merkittävä avaus, ja se tarjosi mahdollisuuden arvokkaaseen keskusteluun opiskelijoiden, henkilökunnan ja Saskyn johtoryhmän kesken. Haluan kiittää tästä onnistumisesta kaikkia osallistujia, jotka tekivät tästä iltapäivästä ainutlaatuisen. 

Kuvassa vanha taskukello tumman sinisen virtuaalisella pohjalla. Kellossa lukee Teimme historiaa! Ja kellon alla lukee Opiskelijat ja Jory Kyselytunti Syksy 2023.

Tilaisuus järjestettiin kokonaisuudessaan onnistuneesti, vaikka kohtasimmekin muutamia haasteita. Valmistelut sujuivat suhteellisen vaivattomasti, vaikkakin välillä hapuillen aikaisemman esimerkin puuttuessa. Tästä huolimatta päivästä näyttää tulevan perinne, mikä on huomion arvoinen saavutus! Kenties opiskelijat ansaitsisivat palkinnon rohkeudestaan tulla linjoille omilla äänillään ja kysymyksillään…? Olen rivien välistä nimittäin ymmärtänyt, että meillä on paljon vielä hyödyntämätöntä Sasky-logoilla varustettua bränditavaraa, mikä voisi palvella paremmin esimerkiksi juuri meidän opiskelijoitamme, kuin pölyisiä varastohyllyjämme? Tavarat käyttöön ja kiertoon sanon minä! Haastan siis itseni ja muut henkilökunnan jäsenet palkitsemaan kyselytunnilla äänessä olleet opiskelijat oikeudenmukaisesti panoksestaan yhteisen hyvän puolesta.  

Seuraavaksi hieman parannusideoita tulevaisuutta varten, sekä hieman tervettä itsekritiikkiä.  

Yksi tärkeimmistä kehityskohdista tulevia tilaisuuksia ajatellen on perinteisesti viestinnässä. Pienillä muutoksilla, kuten tapahtuman ajankohdan vaihtamisella ja selkeämmällä kutsulla, voimme merkittävästi parantaa osallistumismahdollisuuksia. Wilmaviestit osoittautuivat tehokkaammaksi kommunikointikanavaksi kuin muut viestintätavat. Haasteita aiheutti myös sähköpostiketjujen määrä tilanteessa, missä kenties yksi tai kaksi keskitettyä viestiä koko Saskylle olisi riittänyt. Wilmaviestintäkään ei ollut kehuista huolimatta täysin mutkaton ratkaisu, ja näinpä allekirjoittanut oppi, että viestinnän selkeys ja ytimekkyys ovat avainasemassa molemmissa viestintämuodoissa. 

Nyt kuitenkin niihin positiivisiin asioihin…! Opiskelijoiden aktiivisuus oli koko kyselytunnin huomionarvoinen piirre. Tapahtumaan osallistui arviolta noin sata henkilöä, joista puolet oli opiskelijoita ja puolet henkilökuntaa. Keskustelu sujui hyvin, ja saimme vastattua sekä monipuolisiin, että yksinkertaisiinkin kysymyksiin, mikä on erittäin hyvä saavutus tapahtuman tiukaksi käyneen aikataulun kannalta. 

Kyselytunnilla esitetyt kysymykset ja vastaukset ovat tärkeitä askeleita eteenpäin. Johto ja rehtorimme ovatkin nyt sitoutuneet selvittämään opiskelijakuntien rahoituksen, läppärilainauspisteiden ja yhteistyömahdollisuuksien parantamista oppilaitosten välillä ja sisällä. Voimme olla tyytyväisiä mahdollisuudesta tehdä uusia kokeiluja ja parantaa yhteistä kouluhyvinvointia. 

Haluan vielä kerran kiittää kaikkia osallistujia, jotka tekivät tästä päivästä merkityksellisen. Olemme osoittaneet, että yhteistyöllä voimme saavuttaa merkittäviä asioita, mikä antaa meille voimaa pyrkiä kohti parempaa kouluarkea ja sitä kautta parempaa yhteiskuntaa. 

Pysytään yhteyksissä ja nähdään viimeistään kevään kyselytunnilla 2024! 

-Tuomas Waldén 

Julkaistu

Yhteisöllisyyden Edistäminen Opiskelijoiden ja Kouluyhteisön Henkilökunnan Välillä

Kirjoittanut Tuomas Walden, julkaissut Iris Sundelin

Lukijalle; Kun minua pyydettiin kirjoittamaan HYMY-hankkeen blogia, innostuin välittömästi. Pääsisin vihdoin kirjoittamaan omintakeista ja keskustelevaa, jopa rentoakin tekstiä…! Tämä osoittautui kuitenkin ratkaisukeskeiselle ja isoja monimutkaisia ilmiöitä alati ajattelevalle itselleni kuitenkin yllättävän hankalaksi haasteeksi. Ei siis auttanut kuin ottaa lakki käteen ja käydä keskustelemaan, kysymään, kuuntelemaan ja oppimaan ammattilaisilta itseltään. Näitä ovat opinteitä tällä hetkellä kulkevat opiskelijamme ja heitä tukeva ja opettava neuvokas henkilöstömme. Tässä on lyhyt oppimääräni aiheesta tähän mennessä ympäri SASKYa seikkailleena.

Joukko nuoria istuvat penkillä pitäen käsissään eri värisiä ja muotoisia puhekulpia.
Kuva: Pixabay

Ammattiin opiskelevien ja kouluyhteisön henkilökunnan välinen yhteisöllisyys on elintärkeää opiskelijoiden osallisuuden ja kouluyhteisön vahvistamiseksi. Tällä toiminnalla pyritään luomaan kannustava ja merkityksellistä tukea tarjoava ympäristö, jossa opiskelijat ja henkilökunta työskentelevät yhdessä saavuttaakseen paremman opiskelumotivaation ja yhteisen hyvinvoinnin. Olen tähänastiselta matkaltani koonnut neljä monelle tuttua teesiä mutta minkä parissa näen kouluarjen kuitenkin joka päivä pyörivän edelleenkin. Kenties nämä havainnot herättävät keskustelua ja ajatuksia. Se olisi hienoa. Nykäise siis allekirjoittanutta hihasta, kun nähdään.

  1. Kuuntele ja Käy Avointa Dialogia: Ensimmäinen askel on kuunnella ammattiin opiskelevia. Järjestä avoimia keskusteluita ja kuulemistilaisuuksia, joissa opiskelijat voivat ilmaista toiveensa ja tarpeensa. Luodaan yhteinen visio, joka ohjaa toimia.
  1. Historian Tarkastelu: Tutkitaan ja pyritään ymmärtämään aiempia pyrkimyksiä ja toiveita. Kysytään, mitkä toiveet ovat toteutuneet ja miksi jotkut eivät ole. Nuorten ideat ovat arvokkaita, mutta myös muiden sidosryhmien, kuten perheiden ja erityisesti niiden ei kaikkein äänekkäimpien kavereiden mielipiteet on otettava huomioon.
  1. Selkeät Odotukset: Koulun henkilökunnalle on asetettava selkeät odotukset yhteisöllisyyden edistämisestä. Korostetaan kaikkien roolia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa, ei vain opettajien vastuuta. Yhteisten tiedonvälityskanavien on oltava tätä varten käytännöllisiä ja avoimia.
  1. Yhteistyö ja Avoin Kommunikaatio: Kannustetaan eri osapuolien, kuten opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan välistä yhteistyötä. Edistetään avointa ja rakentavaa vuoropuhelua. Yhteisön tulee toimia yhtenä tiiminä.

Kuten arvon lukija saattaa huomata, on faktapainotteiseen tekstiin tottuneella bloggarillamme vielä matkaa siihen tavoiteltuun rentoon blogitekstityyliin. Yhteisöllisyyden edistäminen vaatii yhtä lailla jatkuvaa ponnistelua, mutta tulokset ovat usein jopa elinikäisellä tavalla merkittäviä. Yhteisöllinen ja osallistava kouluyhteisö tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja motivoi heidän koulunkäyntiään. Samalla se auttaa koulun henkilökuntaa tuntemaan, että heidän panostaan arvostetaan. Näkisin, että yhteinen pyrkimys luoda yhtenäisempää oppimisympäristöä ammattiin opiskeleville Suomessa luo myös vahvempaa monisukupolvista jatkumoa, mistä kenties lisää seuraavassa blogissa.

Katsokaamme mihinkä tie vie!

-Tuomas Walden

Julkaistu

Joskus sohva ei ole vain sohva

Kirjoittanut Metti Vuosku, julkaissut Iris Sundelin.

Opiskelijakuntatoiminta on väylä aitoon vaikuttamiseen. Vaikuttamiseen liittyviä käytäntöjä on kuitenkin monia, eivätkä opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet toteudu yhdenvertaisesti. Toimintaan liittyvään sanastoonkin liittyy väärinkäsityksiä. Pahin karhunpalvelus vaikuttamistoiminnalle tehdään kuitenkin monesti henkilökunnan hyvää tarkoittavalla vastuunottamisella.

Joukko nuoria istuvat penkillä pitäen käsissään eri värisiä ja muotoisia puhekulpia.

Kuva: Kuvituskuva. Pixabay

Opiskelijakunnista puhuttaessa saatetaan ajatella, että ne ovat elimiä, joihin opiskelijoiden joukosta valitaan edustajia ajamaan opiskelijoiden yhteistä asiaa. Suomen ammattiin opiskelevien liiton Sakki ry:n sanaston mukaan opiskelijakunnalla tarkoitetaan kuitenkin kaikkia oppilaitoksen opiskelijoita. Opiskelijakuntaan kuuluu siis jokainen oppilaitoksen opiskelija. Tässä törmätään ensimmäiseen haasteeseen. Miten opiskelija voi tietää mahdollisuudestaan vaikuttaa, jos hän ei tiedä olevansa osa opiskelijakuntaa?

Opiskelijoiden aktivoiminen osaksi vaikuttamistoimintaa on haaste, jossa monesti törmätään aiemmin mainitsemaani karhunpalvelukseen. Hyvää tarkoittava opettaja tai ohjaaja alkaa ottaa tarpeettoman paljon vastuuta toiminnan organisoinnista, eivätkä opiskelijat todellisuudessa aktivoidu vaan seuraavat ohjaajaa. On oppilaitoksia, joissa opettajat jopa valitsevat opiskelijat opiskelijakunnan hallitukseen, eli siihen elimeen, joka opiskelijakunnan asioista päättää. Tässä hukataan valtava demokratiakasvatuksellinen mahdollisuus ja hypätään tärkeän vaikuttamisaskeleen yli.

Ideaalitilanteessa opiskelijat siis tiedostavat olevansa osa opiskelijakuntaa, joka valitsee opiskelijakunnan hallituksen, joka tekee päätöksiä opiskelijakunnan hyväksi. Hallitustoiminnassa opiskelijat oppivat paitsi kokouskäytäntöjä, myös omien ajatuksiensa perustelua, yhteistä päätöksentekoa ja joskus valtaapitäviä vastaan asettumista. Tämänkin toiminnan kompastuskiveksi ilmaantuu usein opettajanhuoneesta kantautuvat käskyt, joiden mukaan hallitustoimijat kokevat painetta toimia. Opiskelijakunnan tai sen hallituksen tehtävä ei kuitenkaan ole toimia ylhäältä saneltujen käskyjen toteuttajana vaan aidosti edistää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia, tuoda yhteisön ääni kuuluviin ja kehittää yhteistyötä sekä opiskelijakunnan sisällä että koulutuksenjärjestäjän kanssa.

Joskus opiskelijat saattavat haluta asioita, jotka voivat tuntua opettajanhuoneen sisäpuolella taukonsa viettävien mielestä hölmöltä. Voidaan haluta ostaa opiskelijakunnan jäännösbudjetilla sohva, vaikka koulun tiloissa on jo kaksi. Voidaan haluta ostaa hattarakone tai vuokrata päiväksi drone, vaikka niiden hyöty vaikuttaisi jäävän ohueksi. Nämä ovat kuitenkin pieniä, mutta hyvin käytännönläheisiä esimerkkejä asioista, joissa opiskelijat pääsevät käyttämään omaa päätösvaltaansa. Joskus sohva ei ole vain sohva, vaan toteutuvan vaikuttamisen ilmentymä. Se on kokemus, jonka myötä opiskelijat kokevat kykenevänsä tekemään arkeensa vaikuttavia suuria päätöksiä. Jos sen ostaminen on virhe, on se opettavainen kokemus ja sellaisenaan tärkeä.

HYMY-hanke pilotoi Saskyssa uudenmallista opiskelijakuntatoimintaa, jossa lukuvuosi aloitetaan valmentamalla kaikki opiskelijat opiskelijakuntatoimintaan. Seuraavaksi opiskelijat valitsevat ryhmistään hallitustoimijat, jotka muodostavat aluehallitukset. Näistä hallituksista nostetaan vielä koko Saskyn kattava kattohallitus, joka vie eteenpäin koko Saskyn opiskelijoita koskevia asioita. Pilotti pyrkii vahvistamaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia sekä yhdenvertaistamaan oppilaitoksien opiskelijakuntatoimintaa. Uudistus pyrkii myös siirtämään vastuuta mahdollisimman kauas henkilökunnalta ja vahvistamaan opiskelijoiden vastuunottoa.

Jos olen jostain varma, niin siitä, etteivät ensimmäisen ja toisen vuoden ammattiin opiskelijat halua käyttää vaikuttamismahdollisuuksiaan linjaamalla rehtorin käskystä, että opiskelijakunnan hallitus tukee pipokieltoa sisätiloissa. Vaikuttaminen on paljon suurempi asia kuin hattu naulakossa. Meidän oppilaitoksissa työskentelevien tehtäväksi jää miettiä, miten opiskelijat saadaan innostumaan vaikuttamisesta ja ymmärtämään, mihin kaikkeen he yhdessä voivatkaan pystyä.

Julkaistu

HYMY – Hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja yhteisymmärrystä

Keväällä 2023 käynnisteltiin suurta valtakunnallista hanketta, HYMY: ä, jonka tavoitteena on tukea ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointia, arjenhallintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä oppilaitos- että organisaatiotasolla. Hankeverkostoa koordinoi hankkeen päätoteuttajana Saku ry. Osatoteuttajia on yhteensä 16 ammatillisen koulutuksen järjestäjää ympäri Suomea, Sasky mukaan luettuna. Rahoitusaika hankkeella on 19.12.2022 – 30.4.2025. Nyt kun hallinnolliset asiat ja loppukevään kiireiset oppilaitosarjet on vaihdettu uuteen lukuvuoteen, on aika käynnistellä hanketta oikein toden teolla.

Kolme nuorta naista tutkivat yhdessä jotain yhden heistä puhelimesta. Kaikki ovat iloisia.

Hankkeen tavoitteena on kehittää monimuotoisia ja aktiivisuustasoltaan vaihtelevia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta osana oppilaitosten toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjen kehittämistä kohti parempaa sosiaalista kestävyyttä.

Hankkeella vastataan myös opiskelijoiden tarpeeseen saada tukea elämänhallintaansa ja opiskelukykyynsä liittyviin haasteisiin. Hankkeessa kehitetään ammattilaisten, sekä opetushenkilöstön että asuntolaohjaajien, menetelmäosaamista ja kohtaamistaitoja. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä osallistetaan vahvasti keskeisin kohderyhmä eli opiskelijat sekä hyödynnetään laajasti hankeverkoston osaamista.

Idea ja tarve hankkeelle syntyi ammatillisen opetuksen puolella toimineelle Oikeus Osata -verkostolle jatkona. Edelleen koronapandemian aiheuttamat ongelmat hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden parissa luovat kehittämistarpeita oppilaitoksissa. Enenevissä määrin opiskelijat tarvitsevat tukea elämänhallinnan haasteissa, päihteisiin tai mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa. Näiden opiskelijoiden opinnoista suoriutuminen voi olla haastavaa ja riski keskeyttämiseen on suurentunut.

Vuoden 2022 Amisbarometriin vastanneista alle 20-vuotiaista miehistä 64 prosenttia koki olonsa täysin turvalliseksi, naisista 54 prosenttia ja vain 35 prosenttia muuta sukupuolta olevista ja niistä, jotka eivät halunneet kertoa sukupuoltaan. Tulosten perusteella oppilaitosten on tehtävä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisöstä sellainen, jossa kaikki otetaan yhdenvertaisesti mukaan oppimiseen ilman pelkoa ulkopuolelle jäämisestä.

Hankkeen toimenpiteissä sitoudutaan lisäksi Agenda 2030 tavoitteisiin; edistetään terveellistä elämää ja hyvinvointia kaiken ikäisille, kehitetään avointa, tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta sekä huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo.