Joskus sohva ei ole vain sohva

Kirjoittanut Metti Vuosku, julkaissut Iris Sundelin.

Opiskelijakuntatoiminta on väylä aitoon vaikuttamiseen. Vaikuttamiseen liittyviä käytäntöjä on kuitenkin monia, eivätkä opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet toteudu yhdenvertaisesti. Toimintaan liittyvään sanastoonkin liittyy väärinkäsityksiä. Pahin karhunpalvelus vaikuttamistoiminnalle tehdään kuitenkin monesti henkilökunnan hyvää tarkoittavalla vastuunottamisella.

Joukko nuoria istuvat penkillä pitäen käsissään eri värisiä ja muotoisia puhekulpia.

Kuva: Kuvituskuva. Pixabay

Opiskelijakunnista puhuttaessa saatetaan ajatella, että ne ovat elimiä, joihin opiskelijoiden joukosta valitaan edustajia ajamaan opiskelijoiden yhteistä asiaa. Suomen ammattiin opiskelevien liiton Sakki ry:n sanaston mukaan opiskelijakunnalla tarkoitetaan kuitenkin kaikkia oppilaitoksen opiskelijoita. Opiskelijakuntaan kuuluu siis jokainen oppilaitoksen opiskelija. Tässä törmätään ensimmäiseen haasteeseen. Miten opiskelija voi tietää mahdollisuudestaan vaikuttaa, jos hän ei tiedä olevansa osa opiskelijakuntaa?

Opiskelijoiden aktivoiminen osaksi vaikuttamistoimintaa on haaste, jossa monesti törmätään aiemmin mainitsemaani karhunpalvelukseen. Hyvää tarkoittava opettaja tai ohjaaja alkaa ottaa tarpeettoman paljon vastuuta toiminnan organisoinnista, eivätkä opiskelijat todellisuudessa aktivoidu vaan seuraavat ohjaajaa. On oppilaitoksia, joissa opettajat jopa valitsevat opiskelijat opiskelijakunnan hallitukseen, eli siihen elimeen, joka opiskelijakunnan asioista päättää. Tässä hukataan valtava demokratiakasvatuksellinen mahdollisuus ja hypätään tärkeän vaikuttamisaskeleen yli.

Ideaalitilanteessa opiskelijat siis tiedostavat olevansa osa opiskelijakuntaa, joka valitsee opiskelijakunnan hallituksen, joka tekee päätöksiä opiskelijakunnan hyväksi. Hallitustoiminnassa opiskelijat oppivat paitsi kokouskäytäntöjä, myös omien ajatuksiensa perustelua, yhteistä päätöksentekoa ja joskus valtaapitäviä vastaan asettumista. Tämänkin toiminnan kompastuskiveksi ilmaantuu usein opettajanhuoneesta kantautuvat käskyt, joiden mukaan hallitustoimijat kokevat painetta toimia. Opiskelijakunnan tai sen hallituksen tehtävä ei kuitenkaan ole toimia ylhäältä saneltujen käskyjen toteuttajana vaan aidosti edistää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia, tuoda yhteisön ääni kuuluviin ja kehittää yhteistyötä sekä opiskelijakunnan sisällä että koulutuksenjärjestäjän kanssa.

Joskus opiskelijat saattavat haluta asioita, jotka voivat tuntua opettajanhuoneen sisäpuolella taukonsa viettävien mielestä hölmöltä. Voidaan haluta ostaa opiskelijakunnan jäännösbudjetilla sohva, vaikka koulun tiloissa on jo kaksi. Voidaan haluta ostaa hattarakone tai vuokrata päiväksi drone, vaikka niiden hyöty vaikuttaisi jäävän ohueksi. Nämä ovat kuitenkin pieniä, mutta hyvin käytännönläheisiä esimerkkejä asioista, joissa opiskelijat pääsevät käyttämään omaa päätösvaltaansa. Joskus sohva ei ole vain sohva, vaan toteutuvan vaikuttamisen ilmentymä. Se on kokemus, jonka myötä opiskelijat kokevat kykenevänsä tekemään arkeensa vaikuttavia suuria päätöksiä. Jos sen ostaminen on virhe, on se opettavainen kokemus ja sellaisenaan tärkeä.

HYMY-hanke pilotoi Saskyssa uudenmallista opiskelijakuntatoimintaa, jossa lukuvuosi aloitetaan valmentamalla kaikki opiskelijat opiskelijakuntatoimintaan. Seuraavaksi opiskelijat valitsevat ryhmistään hallitustoimijat, jotka muodostavat aluehallitukset. Näistä hallituksista nostetaan vielä koko Saskyn kattava kattohallitus, joka vie eteenpäin koko Saskyn opiskelijoita koskevia asioita. Pilotti pyrkii vahvistamaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia sekä yhdenvertaistamaan oppilaitoksien opiskelijakuntatoimintaa. Uudistus pyrkii myös siirtämään vastuuta mahdollisimman kauas henkilökunnalta ja vahvistamaan opiskelijoiden vastuunottoa.

Jos olen jostain varma, niin siitä, etteivät ensimmäisen ja toisen vuoden ammattiin opiskelijat halua käyttää vaikuttamismahdollisuuksiaan linjaamalla rehtorin käskystä, että opiskelijakunnan hallitus tukee pipokieltoa sisätiloissa. Vaikuttaminen on paljon suurempi asia kuin hattu naulakossa. Meidän oppilaitoksissa työskentelevien tehtäväksi jää miettiä, miten opiskelijat saadaan innostumaan vaikuttamisesta ja ymmärtämään, mihin kaikkeen he yhdessä voivatkaan pystyä.

Kohti entistä parempaa yhteisöllisyyttä!

Kirjoittanut Mari Muurimäki, julkaissut Iris Sundelin.

Hymy – mahtava nimi hankkeella! Pelkkä nimi tuo hymyn huulille ja hymyileminen ei ole koskaan huono asia. Hymy-hankkeen tavoitteetkin ovat hymyn arvoisia, koska oppilaitosyhteisöjen hyvinvointi on kaiken perusta suunnitella ja toteuttaa laadukasta osaamista ja oppimista. Pelon, turvattomuuden tai kyllästyneisyyden ilmapiirissä opiskelu tai työntekeminen ei motivoi ketään. Oppilaitosyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen tapahtuu vain ilona ja yhteistyön voimalla. Kukaan ei pysty olemaan yhdenvertainen ja tasa-arvoinen yhteisö yksin ja toisaalta kukaan ei halua olla osa yhteisöä, jossa asioita tehdään väkisin tai koska näin on vain määrätty.

Portailla istuu kolme nuorta, kaksi ulkomaalaistaustaista miespuolista ja yksi naispuolinen. Kaikki hymyilevät ja he näyttävät keskustelevan.

Ilolla tekemiseen halutaan osallistua ja tämä onkin Hymy-hankkeen yksi isoista tavoitteista eli opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamistoiminnan mahdollistaminen ja vahvistaminen. Meillä Saskyssä on monta toimipistettä, paljon eri ammattialoja sekä koulutuksia. Pystymme jo toisiltamme oppimaan paljon ja olemmekin sisäisesti jakaneet tietoa. Henkilöstön näkemys ei kuitenkaan yksin riitä tavoitteiden toteutumiseen, vaan tarvitsemme heidän tietoaan ja näkemyksiään, joille tätäkin hanketta tehdään ja ketkä ovat koko Saskyn olemassaolon perusta eli opiskelijat. Ei ole kuitenkaan helppoa kertoa omia näkemyksiään, vaan siihen on luotava helpot sekä luotettavat kanavat, että myös mahdollisuudet.

Mäntän seudun koulutuskeskuksessa päätimme keskittyä tänä lukuvuonna 2023–2024 yhteisöllisyyteen. Tähän on sitoutunut koko henkilöstö rehtori mukaan lukien. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla toivomme pystyvämme luomaan oppilaitoksestamme entistäkin turvallisemman ja avoimemman ilmapiirin, jossa kaikki rohkaistuisivat kertomaan omia mielipiteitään ja näkemyksiään kaikkien hyväksi. Jokainen opettaja tietenkin ryhmäyttää omia opiskelijoitaan, mutta haluamme saavuttaa myös sellaisen oppilaitoshengen, että se kannattelee läpi opintojen ja antaa jokaiselle opiskelijalle välittävän tunteen, että hän oli tärkeä yhteisön jäsen. Yhteisöllisyyttä lähdemme rakentamaan esimerkiksi lukuvuoden alussa koko oppilaitoksen yhteisellä picnicillä, tutustumalla toisiimme sekä tietenkin hymyilemällä toisillemme. Tätä blogia seuraamalla saat tietää myöhemmin lukuvuoden mennessä eteenpäin kuulumisiamme yhteisöllisyyden suhteen.

HYMY – Hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja yhteisymmärrystä

Keväällä 2023 käynnisteltiin suurta valtakunnallista hanketta, HYMY: ä, jonka tavoitteena on tukea ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointia, arjenhallintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä oppilaitos- että organisaatiotasolla. Hankeverkostoa koordinoi hankkeen päätoteuttajana Saku ry. Osatoteuttajia on yhteensä 16 ammatillisen koulutuksen järjestäjää ympäri Suomea, Sasky mukaan luettuna. Rahoitusaika hankkeella on 19.12.2022 – 30.4.2025. Nyt kun hallinnolliset asiat ja loppukevään kiireiset oppilaitosarjet on vaihdettu uuteen lukuvuoteen, on aika käynnistellä hanketta oikein toden teolla.

Kolme nuorta naista tutkivat yhdessä jotain yhden heistä puhelimesta. Kaikki ovat iloisia.

Hankkeen tavoitteena on kehittää monimuotoisia ja aktiivisuustasoltaan vaihtelevia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta osana oppilaitosten toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjen kehittämistä kohti parempaa sosiaalista kestävyyttä.

Hankkeella vastataan myös opiskelijoiden tarpeeseen saada tukea elämänhallintaansa ja opiskelukykyynsä liittyviin haasteisiin. Hankkeessa kehitetään ammattilaisten, sekä opetushenkilöstön että asuntolaohjaajien, menetelmäosaamista ja kohtaamistaitoja. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä osallistetaan vahvasti keskeisin kohderyhmä eli opiskelijat sekä hyödynnetään laajasti hankeverkoston osaamista.

Idea ja tarve hankkeelle syntyi ammatillisen opetuksen puolella toimineelle Oikeus Osata -verkostolle jatkona. Edelleen koronapandemian aiheuttamat ongelmat hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden parissa luovat kehittämistarpeita oppilaitoksissa. Enenevissä määrin opiskelijat tarvitsevat tukea elämänhallinnan haasteissa, päihteisiin tai mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa. Näiden opiskelijoiden opinnoista suoriutuminen voi olla haastavaa ja riski keskeyttämiseen on suurentunut.

Vuoden 2022 Amisbarometriin vastanneista alle 20-vuotiaista miehistä 64 prosenttia koki olonsa täysin turvalliseksi, naisista 54 prosenttia ja vain 35 prosenttia muuta sukupuolta olevista ja niistä, jotka eivät halunneet kertoa sukupuoltaan. Tulosten perusteella oppilaitosten on tehtävä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisöstä sellainen, jossa kaikki otetaan yhdenvertaisesti mukaan oppimiseen ilman pelkoa ulkopuolelle jäämisestä.

Hankkeen toimenpiteissä sitoudutaan lisäksi Agenda 2030 tavoitteisiin; edistetään terveellistä elämää ja hyvinvointia kaiken ikäisille, kehitetään avointa, tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta sekä huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo.