Artikkelit

Julkaistu

Opiskelijat ja Johtoryhmä Kohtasivat Verkossa Syksyllä 2023!  

Kirjoittanut Tuomas Walden, julkaissut Iris Sundelin.

Hei kaikille Saskylaisille ja muillekin lukijoille! 

Haluan aloittaa tämän blogitekstin kertomalla, kuinka innostunut olen yhteisen tulevaisuutemme rakentamisesta opiskelijalähtöisesti. Opiskelijoiden kyselytunti 11.10.2023 oli merkittävä avaus, ja se tarjosi mahdollisuuden arvokkaaseen keskusteluun opiskelijoiden, henkilökunnan ja Saskyn johtoryhmän kesken. Haluan kiittää tästä onnistumisesta kaikkia osallistujia, jotka tekivät tästä iltapäivästä ainutlaatuisen. 

Kuvassa vanha taskukello tumman sinisen virtuaalisella pohjalla. Kellossa lukee Teimme historiaa! Ja kellon alla lukee Opiskelijat ja Jory Kyselytunti Syksy 2023.

Tilaisuus järjestettiin kokonaisuudessaan onnistuneesti, vaikka kohtasimmekin muutamia haasteita. Valmistelut sujuivat suhteellisen vaivattomasti, vaikkakin välillä hapuillen aikaisemman esimerkin puuttuessa. Tästä huolimatta päivästä näyttää tulevan perinne, mikä on huomion arvoinen saavutus! Kenties opiskelijat ansaitsisivat palkinnon rohkeudestaan tulla linjoille omilla äänillään ja kysymyksillään…? Olen rivien välistä nimittäin ymmärtänyt, että meillä on paljon vielä hyödyntämätöntä Sasky-logoilla varustettua bränditavaraa, mikä voisi palvella paremmin esimerkiksi juuri meidän opiskelijoitamme, kuin pölyisiä varastohyllyjämme? Tavarat käyttöön ja kiertoon sanon minä! Haastan siis itseni ja muut henkilökunnan jäsenet palkitsemaan kyselytunnilla äänessä olleet opiskelijat oikeudenmukaisesti panoksestaan yhteisen hyvän puolesta.  

Seuraavaksi hieman parannusideoita tulevaisuutta varten, sekä hieman tervettä itsekritiikkiä.  

Yksi tärkeimmistä kehityskohdista tulevia tilaisuuksia ajatellen on perinteisesti viestinnässä. Pienillä muutoksilla, kuten tapahtuman ajankohdan vaihtamisella ja selkeämmällä kutsulla, voimme merkittävästi parantaa osallistumismahdollisuuksia. Wilmaviestit osoittautuivat tehokkaammaksi kommunikointikanavaksi kuin muut viestintätavat. Haasteita aiheutti myös sähköpostiketjujen määrä tilanteessa, missä kenties yksi tai kaksi keskitettyä viestiä koko Saskylle olisi riittänyt. Wilmaviestintäkään ei ollut kehuista huolimatta täysin mutkaton ratkaisu, ja näinpä allekirjoittanut oppi, että viestinnän selkeys ja ytimekkyys ovat avainasemassa molemmissa viestintämuodoissa. 

Nyt kuitenkin niihin positiivisiin asioihin…! Opiskelijoiden aktiivisuus oli koko kyselytunnin huomionarvoinen piirre. Tapahtumaan osallistui arviolta noin sata henkilöä, joista puolet oli opiskelijoita ja puolet henkilökuntaa. Keskustelu sujui hyvin, ja saimme vastattua sekä monipuolisiin, että yksinkertaisiinkin kysymyksiin, mikä on erittäin hyvä saavutus tapahtuman tiukaksi käyneen aikataulun kannalta. 

Kyselytunnilla esitetyt kysymykset ja vastaukset ovat tärkeitä askeleita eteenpäin. Johto ja rehtorimme ovatkin nyt sitoutuneet selvittämään opiskelijakuntien rahoituksen, läppärilainauspisteiden ja yhteistyömahdollisuuksien parantamista oppilaitosten välillä ja sisällä. Voimme olla tyytyväisiä mahdollisuudesta tehdä uusia kokeiluja ja parantaa yhteistä kouluhyvinvointia. 

Haluan vielä kerran kiittää kaikkia osallistujia, jotka tekivät tästä päivästä merkityksellisen. Olemme osoittaneet, että yhteistyöllä voimme saavuttaa merkittäviä asioita, mikä antaa meille voimaa pyrkiä kohti parempaa kouluarkea ja sitä kautta parempaa yhteiskuntaa. 

Pysytään yhteyksissä ja nähdään viimeistään kevään kyselytunnilla 2024! 

-Tuomas Waldén 

Julkaistu

Yhteisöllisyyden Edistäminen Opiskelijoiden ja Kouluyhteisön Henkilökunnan Välillä

Kirjoittanut Tuomas Walden, julkaissut Iris Sundelin

Lukijalle; Kun minua pyydettiin kirjoittamaan HYMY-hankkeen blogia, innostuin välittömästi. Pääsisin vihdoin kirjoittamaan omintakeista ja keskustelevaa, jopa rentoakin tekstiä…! Tämä osoittautui kuitenkin ratkaisukeskeiselle ja isoja monimutkaisia ilmiöitä alati ajattelevalle itselleni kuitenkin yllättävän hankalaksi haasteeksi. Ei siis auttanut kuin ottaa lakki käteen ja käydä keskustelemaan, kysymään, kuuntelemaan ja oppimaan ammattilaisilta itseltään. Näitä ovat opinteitä tällä hetkellä kulkevat opiskelijamme ja heitä tukeva ja opettava neuvokas henkilöstömme. Tässä on lyhyt oppimääräni aiheesta tähän mennessä ympäri SASKYa seikkailleena.

Joukko nuoria istuvat penkillä pitäen käsissään eri värisiä ja muotoisia puhekulpia.
Kuva: Pixabay

Ammattiin opiskelevien ja kouluyhteisön henkilökunnan välinen yhteisöllisyys on elintärkeää opiskelijoiden osallisuuden ja kouluyhteisön vahvistamiseksi. Tällä toiminnalla pyritään luomaan kannustava ja merkityksellistä tukea tarjoava ympäristö, jossa opiskelijat ja henkilökunta työskentelevät yhdessä saavuttaakseen paremman opiskelumotivaation ja yhteisen hyvinvoinnin. Olen tähänastiselta matkaltani koonnut neljä monelle tuttua teesiä mutta minkä parissa näen kouluarjen kuitenkin joka päivä pyörivän edelleenkin. Kenties nämä havainnot herättävät keskustelua ja ajatuksia. Se olisi hienoa. Nykäise siis allekirjoittanutta hihasta, kun nähdään.

  1. Kuuntele ja Käy Avointa Dialogia: Ensimmäinen askel on kuunnella ammattiin opiskelevia. Järjestä avoimia keskusteluita ja kuulemistilaisuuksia, joissa opiskelijat voivat ilmaista toiveensa ja tarpeensa. Luodaan yhteinen visio, joka ohjaa toimia.
  1. Historian Tarkastelu: Tutkitaan ja pyritään ymmärtämään aiempia pyrkimyksiä ja toiveita. Kysytään, mitkä toiveet ovat toteutuneet ja miksi jotkut eivät ole. Nuorten ideat ovat arvokkaita, mutta myös muiden sidosryhmien, kuten perheiden ja erityisesti niiden ei kaikkein äänekkäimpien kavereiden mielipiteet on otettava huomioon.
  1. Selkeät Odotukset: Koulun henkilökunnalle on asetettava selkeät odotukset yhteisöllisyyden edistämisestä. Korostetaan kaikkien roolia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa, ei vain opettajien vastuuta. Yhteisten tiedonvälityskanavien on oltava tätä varten käytännöllisiä ja avoimia.
  1. Yhteistyö ja Avoin Kommunikaatio: Kannustetaan eri osapuolien, kuten opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan välistä yhteistyötä. Edistetään avointa ja rakentavaa vuoropuhelua. Yhteisön tulee toimia yhtenä tiiminä.

Kuten arvon lukija saattaa huomata, on faktapainotteiseen tekstiin tottuneella bloggarillamme vielä matkaa siihen tavoiteltuun rentoon blogitekstityyliin. Yhteisöllisyyden edistäminen vaatii yhtä lailla jatkuvaa ponnistelua, mutta tulokset ovat usein jopa elinikäisellä tavalla merkittäviä. Yhteisöllinen ja osallistava kouluyhteisö tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja motivoi heidän koulunkäyntiään. Samalla se auttaa koulun henkilökuntaa tuntemaan, että heidän panostaan arvostetaan. Näkisin, että yhteinen pyrkimys luoda yhtenäisempää oppimisympäristöä ammattiin opiskeleville Suomessa luo myös vahvempaa monisukupolvista jatkumoa, mistä kenties lisää seuraavassa blogissa.

Katsokaamme mihinkä tie vie!

-Tuomas Walden

Julkaistu

Joskus sohva ei ole vain sohva

Kirjoittanut Metti Vuosku, julkaissut Iris Sundelin.

Opiskelijakuntatoiminta on väylä aitoon vaikuttamiseen. Vaikuttamiseen liittyviä käytäntöjä on kuitenkin monia, eivätkä opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet toteudu yhdenvertaisesti. Toimintaan liittyvään sanastoonkin liittyy väärinkäsityksiä. Pahin karhunpalvelus vaikuttamistoiminnalle tehdään kuitenkin monesti henkilökunnan hyvää tarkoittavalla vastuunottamisella.

Joukko nuoria istuvat penkillä pitäen käsissään eri värisiä ja muotoisia puhekulpia.

Kuva: Kuvituskuva. Pixabay

Opiskelijakunnista puhuttaessa saatetaan ajatella, että ne ovat elimiä, joihin opiskelijoiden joukosta valitaan edustajia ajamaan opiskelijoiden yhteistä asiaa. Suomen ammattiin opiskelevien liiton Sakki ry:n sanaston mukaan opiskelijakunnalla tarkoitetaan kuitenkin kaikkia oppilaitoksen opiskelijoita. Opiskelijakuntaan kuuluu siis jokainen oppilaitoksen opiskelija. Tässä törmätään ensimmäiseen haasteeseen. Miten opiskelija voi tietää mahdollisuudestaan vaikuttaa, jos hän ei tiedä olevansa osa opiskelijakuntaa?

Opiskelijoiden aktivoiminen osaksi vaikuttamistoimintaa on haaste, jossa monesti törmätään aiemmin mainitsemaani karhunpalvelukseen. Hyvää tarkoittava opettaja tai ohjaaja alkaa ottaa tarpeettoman paljon vastuuta toiminnan organisoinnista, eivätkä opiskelijat todellisuudessa aktivoidu vaan seuraavat ohjaajaa. On oppilaitoksia, joissa opettajat jopa valitsevat opiskelijat opiskelijakunnan hallitukseen, eli siihen elimeen, joka opiskelijakunnan asioista päättää. Tässä hukataan valtava demokratiakasvatuksellinen mahdollisuus ja hypätään tärkeän vaikuttamisaskeleen yli.

Ideaalitilanteessa opiskelijat siis tiedostavat olevansa osa opiskelijakuntaa, joka valitsee opiskelijakunnan hallituksen, joka tekee päätöksiä opiskelijakunnan hyväksi. Hallitustoiminnassa opiskelijat oppivat paitsi kokouskäytäntöjä, myös omien ajatuksiensa perustelua, yhteistä päätöksentekoa ja joskus valtaapitäviä vastaan asettumista. Tämänkin toiminnan kompastuskiveksi ilmaantuu usein opettajanhuoneesta kantautuvat käskyt, joiden mukaan hallitustoimijat kokevat painetta toimia. Opiskelijakunnan tai sen hallituksen tehtävä ei kuitenkaan ole toimia ylhäältä saneltujen käskyjen toteuttajana vaan aidosti edistää opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia, tuoda yhteisön ääni kuuluviin ja kehittää yhteistyötä sekä opiskelijakunnan sisällä että koulutuksenjärjestäjän kanssa.

Joskus opiskelijat saattavat haluta asioita, jotka voivat tuntua opettajanhuoneen sisäpuolella taukonsa viettävien mielestä hölmöltä. Voidaan haluta ostaa opiskelijakunnan jäännösbudjetilla sohva, vaikka koulun tiloissa on jo kaksi. Voidaan haluta ostaa hattarakone tai vuokrata päiväksi drone, vaikka niiden hyöty vaikuttaisi jäävän ohueksi. Nämä ovat kuitenkin pieniä, mutta hyvin käytännönläheisiä esimerkkejä asioista, joissa opiskelijat pääsevät käyttämään omaa päätösvaltaansa. Joskus sohva ei ole vain sohva, vaan toteutuvan vaikuttamisen ilmentymä. Se on kokemus, jonka myötä opiskelijat kokevat kykenevänsä tekemään arkeensa vaikuttavia suuria päätöksiä. Jos sen ostaminen on virhe, on se opettavainen kokemus ja sellaisenaan tärkeä.

HYMY-hanke pilotoi Saskyssa uudenmallista opiskelijakuntatoimintaa, jossa lukuvuosi aloitetaan valmentamalla kaikki opiskelijat opiskelijakuntatoimintaan. Seuraavaksi opiskelijat valitsevat ryhmistään hallitustoimijat, jotka muodostavat aluehallitukset. Näistä hallituksista nostetaan vielä koko Saskyn kattava kattohallitus, joka vie eteenpäin koko Saskyn opiskelijoita koskevia asioita. Pilotti pyrkii vahvistamaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia sekä yhdenvertaistamaan oppilaitoksien opiskelijakuntatoimintaa. Uudistus pyrkii myös siirtämään vastuuta mahdollisimman kauas henkilökunnalta ja vahvistamaan opiskelijoiden vastuunottoa.

Jos olen jostain varma, niin siitä, etteivät ensimmäisen ja toisen vuoden ammattiin opiskelijat halua käyttää vaikuttamismahdollisuuksiaan linjaamalla rehtorin käskystä, että opiskelijakunnan hallitus tukee pipokieltoa sisätiloissa. Vaikuttaminen on paljon suurempi asia kuin hattu naulakossa. Meidän oppilaitoksissa työskentelevien tehtäväksi jää miettiä, miten opiskelijat saadaan innostumaan vaikuttamisesta ja ymmärtämään, mihin kaikkeen he yhdessä voivatkaan pystyä.

Julkaistu

Kohti entistä parempaa yhteisöllisyyttä!

Kirjoittanut Mari Muurimäki, julkaissut Iris Sundelin.

Hymy – mahtava nimi hankkeella! Pelkkä nimi tuo hymyn huulille ja hymyileminen ei ole koskaan huono asia. Hymy-hankkeen tavoitteetkin ovat hymyn arvoisia, koska oppilaitosyhteisöjen hyvinvointi on kaiken perusta suunnitella ja toteuttaa laadukasta osaamista ja oppimista. Pelon, turvattomuuden tai kyllästyneisyyden ilmapiirissä opiskelu tai työntekeminen ei motivoi ketään. Oppilaitosyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen tapahtuu vain ilona ja yhteistyön voimalla. Kukaan ei pysty olemaan yhdenvertainen ja tasa-arvoinen yhteisö yksin ja toisaalta kukaan ei halua olla osa yhteisöä, jossa asioita tehdään väkisin tai koska näin on vain määrätty.

Portailla istuu kolme nuorta, kaksi ulkomaalaistaustaista miespuolista ja yksi naispuolinen. Kaikki hymyilevät ja he näyttävät keskustelevan.

Ilolla tekemiseen halutaan osallistua ja tämä onkin Hymy-hankkeen yksi isoista tavoitteista eli opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamistoiminnan mahdollistaminen ja vahvistaminen. Meillä Saskyssä on monta toimipistettä, paljon eri ammattialoja sekä koulutuksia. Pystymme jo toisiltamme oppimaan paljon ja olemmekin sisäisesti jakaneet tietoa. Henkilöstön näkemys ei kuitenkaan yksin riitä tavoitteiden toteutumiseen, vaan tarvitsemme heidän tietoaan ja näkemyksiään, joille tätäkin hanketta tehdään ja ketkä ovat koko Saskyn olemassaolon perusta eli opiskelijat. Ei ole kuitenkaan helppoa kertoa omia näkemyksiään, vaan siihen on luotava helpot sekä luotettavat kanavat, että myös mahdollisuudet.

Mäntän seudun koulutuskeskuksessa päätimme keskittyä tänä lukuvuonna 2023–2024 yhteisöllisyyteen. Tähän on sitoutunut koko henkilöstö rehtori mukaan lukien. Yhteisöllisyyttä vahvistamalla toivomme pystyvämme luomaan oppilaitoksestamme entistäkin turvallisemman ja avoimemman ilmapiirin, jossa kaikki rohkaistuisivat kertomaan omia mielipiteitään ja näkemyksiään kaikkien hyväksi. Jokainen opettaja tietenkin ryhmäyttää omia opiskelijoitaan, mutta haluamme saavuttaa myös sellaisen oppilaitoshengen, että se kannattelee läpi opintojen ja antaa jokaiselle opiskelijalle välittävän tunteen, että hän oli tärkeä yhteisön jäsen. Yhteisöllisyyttä lähdemme rakentamaan esimerkiksi lukuvuoden alussa koko oppilaitoksen yhteisellä picnicillä, tutustumalla toisiimme sekä tietenkin hymyilemällä toisillemme. Tätä blogia seuraamalla saat tietää myöhemmin lukuvuoden mennessä eteenpäin kuulumisiamme yhteisöllisyyden suhteen.

Julkaistu

HYMY – Hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja yhteisymmärrystä

Keväällä 2023 käynnisteltiin suurta valtakunnallista hanketta, HYMY: ä, jonka tavoitteena on tukea ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden hyvinvointia, arjenhallintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä oppilaitos- että organisaatiotasolla. Hankeverkostoa koordinoi hankkeen päätoteuttajana Saku ry. Osatoteuttajia on yhteensä 16 ammatillisen koulutuksen järjestäjää ympäri Suomea, Sasky mukaan luettuna. Rahoitusaika hankkeella on 19.12.2022 – 30.4.2025. Nyt kun hallinnolliset asiat ja loppukevään kiireiset oppilaitosarjet on vaihdettu uuteen lukuvuoteen, on aika käynnistellä hanketta oikein toden teolla.

Kolme nuorta naista tutkivat yhdessä jotain yhden heistä puhelimesta. Kaikki ovat iloisia.

Hankkeen tavoitteena on kehittää monimuotoisia ja aktiivisuustasoltaan vaihtelevia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta osana oppilaitosten toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjen kehittämistä kohti parempaa sosiaalista kestävyyttä.

Hankkeella vastataan myös opiskelijoiden tarpeeseen saada tukea elämänhallintaansa ja opiskelukykyynsä liittyviin haasteisiin. Hankkeessa kehitetään ammattilaisten, sekä opetushenkilöstön että asuntolaohjaajien, menetelmäosaamista ja kohtaamistaitoja. Hankkeen kehittämistoimenpiteissä osallistetaan vahvasti keskeisin kohderyhmä eli opiskelijat sekä hyödynnetään laajasti hankeverkoston osaamista.

Idea ja tarve hankkeelle syntyi ammatillisen opetuksen puolella toimineelle Oikeus Osata -verkostolle jatkona. Edelleen koronapandemian aiheuttamat ongelmat hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden parissa luovat kehittämistarpeita oppilaitoksissa. Enenevissä määrin opiskelijat tarvitsevat tukea elämänhallinnan haasteissa, päihteisiin tai mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa. Näiden opiskelijoiden opinnoista suoriutuminen voi olla haastavaa ja riski keskeyttämiseen on suurentunut.

Vuoden 2022 Amisbarometriin vastanneista alle 20-vuotiaista miehistä 64 prosenttia koki olonsa täysin turvalliseksi, naisista 54 prosenttia ja vain 35 prosenttia muuta sukupuolta olevista ja niistä, jotka eivät halunneet kertoa sukupuoltaan. Tulosten perusteella oppilaitosten on tehtävä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisöstä sellainen, jossa kaikki otetaan yhdenvertaisesti mukaan oppimiseen ilman pelkoa ulkopuolelle jäämisestä.

Hankkeen toimenpiteissä sitoudutaan lisäksi Agenda 2030 tavoitteisiin; edistetään terveellistä elämää ja hyvinvointia kaiken ikäisille, kehitetään avointa, tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta sekä huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo.